Vaavei, häkkei, hulinaa...

Vagabond's Pedetidae "Pede" synnytti 11.11. 17kpl pieniä nakkeja, jotka karsittiin aluksi kymmeneen ja katsellaan nyt, miten niiden kanssa pärjää. <3 Pesässä on 6n ja 4u, enimmäkseen agoutia ja pari cinnamon- tai mink-sattumaa, värien tarkentumista odotellessa...
Hyvissä ajoin olen alkanut ajatella poikasten tulevaisuutta. Tästä poikueesta haluan itselleni yhden naaraan sekä yhden tai kaksi sijoitukseen. Sijoituskoteja meillä kun vain ei vielä ole tiedossa...aika näyttää!

Seuraava astutus ajoittuu kuun lopulle, ja silloin yhdistetään The Doom song ja Valdur. Vauvoja ovista ja ikkunoista! Agoutivauvoja kansalle!

Muissa asioissa: häkkijärjestys tulee mullistumaan seuraavista syistä:
- akat ja teinitytöt syövät itseään towerin pohjasta läpi
- Pede on nyt jo tehnyt mammadunaansa päänsä kokoisen aukon
- omistajilla palaa hermo ylläoleviin ilmiöihin sekä
- urokset kaipaisivat lisätilaa

Asialle tehty/tehdään lähiaikoina seuraavia toimenpiteitä (ei välttämättä allaolevassa järjestyksessä):
- akoille tilattu Critter Nation Double ennenaikaiseksi joululahjaksi
- ukot muuttavat toweriin jaettuna kahteen laumaan, jahka pohjat korjataan/vaihdetaan ja raudoitetaan
- teini- ja kakaratytöt saavat urosten vanhan kokometallihäkin valtakunnakseen
- Pede vauvoineen saa varastosta tilavamman, korkeamman pinnahäkin jossa on vähemmän herkullinen pohjalaatikko

Sitten, SITTEN meillä on varustetaso enemmän kuin kohdillaan seuraavaksi piiiitkäksi ajaksi! *koputtaa puuta*.

MAINOS:
Lauantaina on edessä työpaikallani järjestettävä Hiiri- ja Rottapäivä, tempaus jonka ihan itse keksin (kuka yllättyi?). Sinne tempaisen vetonauloiksi mukaan ja kansan paijattaviksi näillä näkymin Doomin, Goon, Tortokin ja Eskon sekä joitakin hiirulaisia ja okaurokseni, Hanna Saarinen tuo mukanaan lisää eri näköisiä kesyhiiriä. Jos olette liikenteessä 17.11. lauantaina Ideaparkin suuntaan, tervetuloa moikkaamaan ja tutustumaan mussukoihin! :) Mönkyt ovat rapsutettavissa vähintään klo. 11-16-välisen ajan. ;)

Messarireissun yhteenveto

Pikku hiljaa alan toipua viime viikonlopun Helsingin tuplanäyttelystä ja jaksan jo kirjoittaakin aiheesta. :)

Mukaan reissuun lähti itseni lisäksi Hannu, Suski ja Tapsa sekä kuskina ja matkanjärjestäjänä toimineet isäni ja äitini, kulkuneuvona toimi isäni messevä menopeli asuntobussi "Tänne ja Takaisin", saunallinen kaksio pyörillä. Tunnelma oli rento ja aika kului kuin siivillä hölöttäessä. :)
Messukeskukseen pääsi Rastilan leirintäalueelta saumattomasti metrolla ja lähijunalla körötellen, kun Helsinkiä paremmin tunteva Tapsa kulki edeltä ja me muut turistit tulimme rottakasseinemme ähisten perässä. Oltiin jopa ihan ajoissa paikalla!

Kesiksen infopöytä, agirata ja boksipöydät messuhulinan keskellä

Hääräti hääräti + mustakantisessa boksissa Karma

Olimme hädin tuskin ehtineet asettua aloillemme ja suunnitella messujen perinpohjaisemaa tutkimista, kun Petra pyysi apua. Assariksi pitäisi saada joku toinen siksi aikaa, kun nän tuomaroi ja osallistuu agilityyn ja hän kysyi minulta voisinko ottaa homman joksikin aikaa. Yritin kovasti sepittää että en ole koskaan kokeillut, en osaa, Suski osaisi kyllä, mutta kitinääni ei rekisteröity vaan sain listan kouraani, pöytä osoitettiin minulle ja Petra liukeni muihin hommiin. Mieleni ja kehoni valtasi äkillinen paniikki: numerosokea pölvästi oli laitettu etsimään numerojärjestyksessä bokseja boksimerestä, joka alkoi velloa silmissäni kuin aava ulappa myrskysäällä. Tein parhaani ja homma alkoi luonnistua, vaikkakin paria yksilöä etsittiin kissojen ja koirien kanssa. Kaikki kuitenkin selkisi ja assaripöydällä oli jatkuvasti tasaisesti bokseja. Agilityluokkien välissä pidettävän tauon alettua Petra tuli kyselemään tilannetta mukanaan Lefu, joka kehoitti hymyilemään iloisemmin etten näyttäisi niin stressikuolemaa tekevältä. :D Loppupuolella tehtävää koin jo osaavani homman ja siitä jäi todella hyvä mieli. Kiitos siitä kuuluu kanssaharrastajille, jotka ottivat mukaan touhuun ja neuvoivat aina pyydettäessä. <3 Tästäpä alkaa aktiivihääräily.

Messuilla oli suunnattomasti nähtävää, ja törmäsin isoon joukkoon tuttuja myös rottaosaston ulkopuolelta. Mm. vanhoja opettajia, harrastuskavereita hiiripuolelta, herppi-ihmisiä joiden kanssa on tullut jutskailtua netissä tai tehtyä kauppoja, sekä tietysti kollegoja. :)

Faunattaren messuosastolla hurmannut atlaskuoriainen <3

Kukkuu! Ihastun koko ajan enemmän koppiksiin! <3

Salpauksen elukkakoulun edustusvasikat rentoilee

Sitten niitä tuloksia. Hyvin kirjavasti ja vaihtelevasti laidasta laitaan:

Valdur: 
Tuomari Estelle Sandford:
"Nice head + eye, hat ears. F. body, but lacks muscletone. F.feet. Coat very gray under. Topcoat very patchy on cond. + colour. Kunto/tempp: injury at base of tail. Swollen +hot. - "
Tuomari Nanna Tikkanen:
"Hyvä pitkä tyyppi. Toiv. vahvemman pään ja leveämmät hartiat. Hyvät tassuvärit, hyvä häntä joka on tosin hieman laineikas. Eritt. pitkä turkki. Paikoin hyvää perusväriä. Epätas. tikkaus. L2"

KardemummaKatastrofi:
Tuomari E.S:
"Nice head + eye. Hat ears. F. body, lacks muscletone. Nice tail. White toes. G. belly. Topcolour patchy + too silvered. L2"
Tuomari N.T.:
"Hyvä koko, OK tyyppi. Toiv. paremman urosleiman päähän. OK häntä. Hyvät silmät. Alas asettuneet korvat. Perusväri kellertävä ja liian vahvasti sekä epätas. tikattu. - "

Mission Goo:
Tuomari E.S.:
"F. head. F. eye. Slight. hat eared. F. body. Nice tail. G. feet. Belly fair, top thin. Topcoat patchy + too pale. L2"
Tuomari N.T.: 
"Pieni hentoinen naaras. Ok pää. Hyvät silmät, häntä. Perusväri turhan hailakka. Pohjavilla paikoin oikean sävyinen, mutta yleisilmeeltään väri saisi olla intensiivisempi. - "

The Doom song:
Tuomari E.S.:
"Nice head, eye, ears. F. body, lacks muscletone. Nice tail. G. feet + under. Topcolour patchy + silv. L1/1*"
Tuomari N.T.:
"Ok koko, tyyppi. Hyvät silmät. Ok pää, häntä. Perusväri turhan tumman sävyinen. Tarvitsee lisää punaa. Tik. epätasainen. Hieman silveerattu. Liian tumma vatsa. Hyvät tassuvärit. - "

Niinpä. Laidasta laitaan. Mikään ei sinänsä tullut yllätyksenä ja viivat oli perusteltu, ja Nannan kokemuksen tietäen agoutit ja topaz olivat ekstratarkan silmän syynissä. Estellen huomautus Valdurin hännästä on ymmärrettävä enkä ole siitä huolissani, sillä vamma on monta kuukautta vanha ja parantunut aikoja sitten.
Suurta ylpeyttä aiheuttaa tietenkin Doom, jonka luokkavoitto ja irtotähti kirkastavat muutoin vaisun tuloslistan. Ensimmäisen oman kasvatin hyvää tulosta kilisteltiinkin vielä kotiin päästyämme.

Seuraavat näyttelyreissut tehdään ensi vuoden puolella, kun marras-joulukuun mammailuista ja muista kiireistä selvitään ja kun olen hommannut Suskin kanssa molempiin rottaloihin ne rottien punttisalit niin saadaan sitä lihasta näihin elukoihin. ;) Tsekatkaa toki myös Suskin kuvaus reissusta, siinä on lisää asiaa.

 Tulossa vielä briiffaus muista rottalan kuulumisista!

Valmisteluja ja vauvajännää

 Heips taas!

Viikonlopun näyttelyä varten kuurasin Doomia ja Goota ja tulin huomanneeksi jotain, mihin en ollut kiinnittänyt tarkkaa huomiota: Goon kynnet kuluu ittekseen ihan täydellisesti! Tämä yksilö ilmaisee aina vain monimuotoisemmin täydellisyyttään ja olen koko ajan nolompi siitä, että se olin minä joka en halunnut aluksi pitää sitä. Meidän blonditeini. <3
Ja kyllä, mamman vauvoista on tullut jo isoja teinejä ihan liian varhain minun mielestäni. :D Kylpemistä odottavat siskokset kampesivat boksinkannen auki ja viipottivat sekunnissa pitkin sänkyä koiran ihmetellessä sängyn alla elämöintiä. Poimittuani kakarat takaisin boksiin kannoin uhrini kylppäriin. Pesemiseen kuulemma kuolee (huudosta päätellen) ja kuivaamista kiinnostavampaa touhua on ehdottomasti karkaaminen sängyn peittoviidakkoon (kuivuuhan ne tietty sielläkin?)... Silti, vaikka vauvat kasvavat ja testaavat hermoja, tunnistaisin molemmat sokkoina käteen ottaessani, niillä on ragdoll-efekti. :)

Häkin siivousta varten naisväkeä riippareista ja viinipullotelineistä kerätessäni oikein säikähdin, kun Pede PURI minua etusormeen ja puhisi kuin olisin isokin peto. Hetken sitä hommaa katseltuani nostin tytön pyyhkeen henkisesti tukemana syliin ja se rauhoittui. Totesin vatsan pyöristyneen. Hetken asiaa mietittyäni päätin siirtää Peden suoraan mammadunaan, kun hormonit selvästi stressaavat raasua. Mahtiläjä pesäpaperia perään ja sormet ristiin! Laskettu aika on jossain perjantain ja tiistain välimaastossa, selvää astumista kun en päässyt todistamaan, vain kiljumista ja pomppimista urosta karkuun...*huokaus*

Illalla kun vielä saan näyttelyyn lähtevät urokset kuurattua niin ollaan jo voiton puolella. Sitä ennen laitan ruokaa parin tunnin päästä töistä palaavalle miehelleni ja pesen koneelliset tiskiä ja pyykkiä. Vapaapäivät eivät mene hukkaan.

Vauvakuumeterkut

Rottalassa tapahtuu taas!

Ensinnäkin sain uutisen, että pikku vauvastamme Mongoose Dogista tuli tänään äiti Raisiossa. ♥ Tätäkö se jatkuvuuden palkitseva tunne on? Meille jäänyt siskolikka Doom song astutetaan myös kunhan messarista selvitään, saatan pakahtua kun sen poikue syntyy. ♥

Edessä on siis Helsingin Messukeskuksessa Lemmikkimessujen yhteydessä järjestettävä SKeY Grand Gala. Sinne on ilmoitettu Doom, Goo, Valdur ja Karma sekä Turma, joka kuitenkin jää kotiin ja näyttelyeläkkeelle telottuaan varpaansa viime viikolla. 

Mukaan lähtevät myös Suski ja Tapsa rottineen sekä Hannu, jos koirien hoitaja järjestyy. Matkaseuraksi ja kuskiksi sekä matkaemännäksi lähtevät rakkaat vanhempani ja kuljetusvälineenä toimii isäni asuntobussi. :) Odotettavissa melkoinen reissu! 

Seurailen Peden vyötäröä mielenkiinnolla: neiti oli hyyyyvin vastahakoinen romantiikkaan Valdurin kanssa, joten en elättele kovin suuria toiveita sen tiinehtymisestä ensi yrittämällä. Toinen jännittäjä löytyy toisesta päästä Tamperetta, missä Ellu odottaa Naomilleen lemmikkipoikuetta, jonka isäksi meidän Tortokimme sinnikkäästi yritti tulla. Aika näyttää, ja se on odottavalle pitkä.

Kuten mainittua, seuraava astutus toteutuu näyttelyn jälkeen yhdistelmällä Doom song x Valdur. Jouluvauvoja jouluvauvoja.....! ;)

Jatketaan messureissun tunnelmista seuraavaksi!

 

Halikko

Halikon näyttelyn boximeri tukikohdastamme katsottuna

 Huh! Tässä vaiheessa alan olla toipunut eilisestä näyttelyreissusta ja jaksan kirjoittaa siitä.

Aamulla lähdimme Hannun kanssa parin torkutuksen jälkeen noustuamme tankkauksen kautta kärräytymään kohti Halikkoa klo. 6.30. Matka sujui hyvin leppoisasti kiitos kartanlukijana toimineen miehen ja kofeiinihöyryissä hihittelevän kuskin...

Olimme perillä jo puoli kymmenen aikoihin, vaikka pelkäsin meidän myöhästyvän arvostelun alusta. Kaiken aamuhösläyksen jälkeen ehdin hetken olla helpottunut, kunnes huomasin boxeja pöydälle ahtaessani ottaneeni unenpöpperössä Jennan mukaan Roihun sijasta. Noloa. Onni onnettomuudessa oli, että Janina ilahtui tavatessaan meidän pikkurouvaa pitkästä aikaa ja kiitteli, että on kiva nähdä sitä hyvässä kunnossa. :)

Tästä selvittyäni siirryin panikoimaan kaikesta muusta, kuten siitä miten tuomari rottani nähtyään nousisi seisomaan ja karjaisisi kaiken hälyn yli: "Kuka KEHTAA ilmoittaa tällaisen???!" ja heittäisi minut elukoineni ulos ikkunasta. Neuroottisia kauhukuviani pyöritellessäni Hannu, Suski ja Tapsa jaksoivat rauhoitella ja pian jo rentouduin. Kun tuloksia alkoi tippua vähä vähältä boksien päälle, mielialani koheni turbotasolle!

Seuraavassa tuloksia:

Katarina the Outlaw, L1, lk.sij. 1. (arvostelukaavake jäi matkan varrelle tytön käydessä uudelleen arvioitavana)

Valdur, L1, lk.sij. 4.
"Ok type + size, good darkness but needs to be warmer, too pale. Nice ticking. Ok tail. Nice feet. Demarc. could be stronger."

Vagabond's Pedetidae, L1, lk.sij. 4.
"Hyvä tyyppi & koko. Ok vatsa, hyvät silmät. Ok tikkaus. Kunto & tempp: lovi kummassakin korvassa"

KardemummaKatastrofi L1
"Hyvä tyyppi & koko. Muutama valk. varvas. Tumma perusväri, ok tikkaus. Saisi olla punaisempi."

Mission goo, L2
"Ok tyyppi & koko. Perusväri haalea. Pehmeä, kaunis turkki, kehittymässä. Kunto ja tempp.: Vauveli, kasvaa vielä."

Doom song, L1, lk.sij. 2.
"Hyvä tyyppi. Kauniit silmät. Hyvä perusväri, ok vatsa. Hyvä tikkaus."

Olimme koko ajan enenevissä määrin tyytyväisiä rottien saamiin arvosteluihin! Tosin jouduin aina keskeyttämään Hannun ja Tapsan jännät figupelikeskustelut ilmoittaakseni uusimmat tulokset. :) Miespuolisilla seurueen jäsenillä kuluikin näyttelypäivä aikaisempaa mukavammin, kun he löysivät toisistaan juttukaverin. Ukot löysivät sopivan leiriytymispaikan itselleen, meille välillä piipahtaville naisille ja läppärille esiintymislavan nurkasta. Lavan toisella reunalla komeili rivistö myytävien rottien, hiirten ja gerbiilien boxeja ja dunia ja tulipa sitä paijailtua myös uusia koteja etsiviä siimahäntiä, lähinnä mielenkiinnosta. Pääsinpä myös pakahtumaan ilosta nunnutellessani Lefun kotiin jäävää tuplarex-buff-urosta joka oli vallan alaston nakuapina! <3 Suski ahkeroi Jesperin assarina ja minä auttelin pariin otteeseen aikani kuluksi sekä kävin aina välillä ees taas rampatessani jutustelemassa.
Puolipaikkeilla päivää Karina paukahti paikalle ja toi valikoitavaksi hiiriä töihin vietäviksi, ja mukaan tarttui ennalta määrätty määrä toinen toistaan suloisempia viiksenväpättäjiä. Samalla sain paijata hänen kasvattamaansa sk pew -urosrottapoikasta ja pälättää hiiristä.

Miesvahvistukset tankkaamassa eväitä

Kerran päivän aikana iski kunnon hämmennys, kun eniten odottamani Doomin arvostelukaavake oli kadonnut matkalla tuomarin pöydältä takaisin boksiriviin. Hetken ihmeteltyäni ja kehdattuani viimein kysyä Saijalta mitä pitäisi tehdä, hän alkoi välittömästi etsiä kaavaketta kanssani ja karjaisi kuuluvalla äänellä kaikille, että tarkastavat ettei se ole eksynyt väärän boksin päälle. Pian joku tulikin kaavakkeen kanssa luokseni ja sanoi sen olleen pöydän päällä lojumassa yksikseen. Helpotuin suuresti ja toivoni rottaharrastajayhteisön ihmisten todellisesta yhteishengestä heräsi eloon pitkästä aikaa. <3
Loppupäivästä vielä Turmankin kaavake katosi, mutta koska olin jo nähnyt sen ja edellisen katoamisen takia oli tullut niin iso haloo, päätin kysellä arvostelun perään vasta jälkeenpäin.

Levoton meininki ja kummat keskustelut nuorisoseurantalon esiintymislavan nurkassa jatkuivat mm. aiheesta mitä turhaa voisi keräillä ja testamentata jälkipolvilleen (tyhjät jugurttipurkit, puhelinluettelot, pullonkorkit....) ja kaikesta muusta häröstä siihen asti, kunnes kaikki palkinnot oli jaettu ja porukka alkoi kasata kamppeitaan autoihin.

Ruusukkeiden väriloistoa pälätysleirimme naapurissa

Karma kyllästyneenä: on rankkaa olla komea koko päivän!

 Kotimatkaamme rikasti suunnattomasti ruotsalaistuomari Potku Holmstedtin kyyditseminen mukanamme Tampereelle. Ajomatkan aikana tulimme keskustelleeksi hämmästyttävän paljon kaikenlaisesta, kuten rottaharrastuksen ja eri värimuotojen tilasta Suomessa ja Ruotsissa vuosien varrella ja nykypäivänä, menneestä päivästä, omista harrastustaustoistamme ja vielä enemmän kaikesta ihan muusta. :) Lempäälässä pysähdyimme Pirkanhoviin, koska Potku vaati saada tarjota ruoat kyytiä vastaan, ja hampurilaisia mussuttaessamme papatus sen kuin jatkui. Olo oli silloin ja on edelleen kuin lottovoittajalla, sillä löysin jälleen uuden esikuvan, jonka kanssa meillä on hämmentävän paljon yhteistä. Heitimme Potkun rautatieasemalle, minne hän jäi odottelemaan kaveriaan hakemaan häntä. Kotona olimme yhdeksän jälkeen illalla.

Kiitos jälleen kaikille mukana olleille ja erityisesti kanssani puhuneille ja nauraneille, ja kiitos sinulle, lukija!

Lähtökuopissa

Huomenna päästään Hannun kanssa pitkästä aikaa yhdessä näyttelyreissuun! Edessä on kahden ja puolen tunnin ajomatkan päässä häämöttävä Halikko ja LSKGY:n elonäyttely. Olen hirmuisen innoissani ja omaan tapaani samalla hermostunut ja huolissani kaikenlaisesta hölmöstä. Tähän reissuun liittyy paljon uutta edellisiin verrattuna. Muutakin kuin se, että tämä pariskunta on vasta toipumassa karmeasta flunssasta...

Tänään tein seitsenpäiväisen työputkeni viimeisen työpäivän klo. 10.00-20.00. ja lomaansa viettävä Hannu haki minut kaupan kautta kotiin. Huomenna lähtö tapahtuu klo. 6.30. ja paluu arviolta n. klo. 21 paikkeilla.

Auto lastataan kuudella boksillisella rottia, yhteensä 7 lähtijää, mikä on enemmän kuin koskaan tähän asti meillä. Näytille lähtee sekä omia uutukaisia kasvatteja että jo aiemmin tuomareiden syynäämiä rottasia, ja odotan mielenkiinnolla tuloksia! Pitkästä aikaa saan myös näyttää Valduria kasvattajalleen. Suskin kanssa jo naureskeltiin viime viikonloppuna työpaikalla kun hän poikkesi reissullaan minua moikkaamaan minua liikkeessä. Kuvailin Valdurin löllyviä liito-oravakylkiä pojan menetettyä painoa sen jälkeen, kun jouduin keventämään ruokintaa saadakseni proteiiniruvet siltä laantumaan. 

Tällä kertaa olen kiinnittänyt näyttelyvalmistautumisessa vähemmän huomiota siihen, onko jokaisen rotan jokainen karva juuresta latvaan vastapesty ja kiillotettu (ei ehkä maailman tarkinta ja tärkeintä virallisissa..) ja enemmän ihmisosaston jaksamiseen ja ajanviettoon näyttelypaikalla. Olen hankkinut laajan valikoiman snackseja, välipalaa ja virvoitusjuomia otettaviksi mukaan kylmälaukussa takaluukussa, jotta jatkuva ruoka- ja nestehuolto toimisi saumattomasti ilman erillisiä seikkailuja etsimään mäkkäriä.
Mukana on myös istuinpehmusteet molemmille ja viltti sekä tyynyt siltä varalta, että väsyttää ihan kunnolla. On parempi torkahtaa takapenkille puoleksi tunniksi kesken päivän kuin nukahtaa rattiin piiiiiiiiitkän päivän päätteeksi.
Ajanvietteeksi mukaamme lähtee rakas ja uskollinen ylioppilaslahjani: läppärini. Siihen on ladattu valmiiksi hömppäviihdettä ja tietysti netti tulee mukaan. Vielä kun muistaisin ottaa kaikki piuhatkin mukaan...Tietysti tärkeintä ja antoisinta ajankulua ovat keskustelut toisten harrastajien kanssa, mutta kanssani juttelevia ihmisiä ei näissä seuroissa vielä paljoa näy. En myöskään halua kyllästyttää ketään jatkuvalla papattamisellani, joten itsekseen istuskeluni lienee välillä ihan suotavaa. Onpahan kerrankin yksi päivä, jolloin saamme Hannun kanssa keskenämme viettää aikaa paitsi rakkaan harrastuksen parissa, myös yhdessä tyhjää toimittaen. <3

Pientä lisäjännää rottareissuun tuo se, että ostan samalla hiiriä Karinalta sekä itselleni että työn puolesta. Tuleepahan pitkästä aikaa hänenkin kanssaan vaihdettua sanaa ja naaraslaumaani tulee samalla täydennystä. Vielä isompaa lisäjännää tuo se, että meidän kyydillä Tampereelle matkustaa ruotsalainen kesyrottatuomari Potku Holmstedt. Suski kyseli asiasta jo jokin aika sitten ja käskin Hannun tänään ruokota autoa, että siihen kehtaa ottaa ketään edes kyytiin. Jännä homma päästä vaihtamaan ajatuksia ajomatkan ajaksi hänen kanssaan! :)

Olen asettanut itselleni kahden tunnin päähän nukkumaanmenoajan, ja sitä ennen ei oikeastaan tarvitse tehdä muuta kuin asetella valmiiksi laitetut boksit kasseihin, keräillä muut tavarat omaan kassiinsa ja rentoutua hetkeksi. Purkki lonkeroa sihahtaa ja hengitän syvään. Katselen tänään tallentuneet Simpsonit ja rapsutan koiria. Annan hetken itselleni ennen uutta koitosta. Näyttelyn tunnelmat kuvineen sekä tulokset seuraavat jahka toivumme reissusta.

Wish us luck!

Vähän pikaisia kuulumisia

Elämää! On on! Tässä todisteeksi kuvilla höystetty pikaselostus sitä sun tätä. Plöts!

Naarastornin yläkertaa vastasisustettuna

Mission goo tutustuu igluun

Jennan pikku vauvat ovat kasvaneet, ja nyt kaikki muut paitsi Goo ja Doom ovat lähteneet maailmalle. Jääneet pikku neidit uskalsin viimein tänään yhdistää isoon laumaan mammojen ja teinien kanssa.

Samalla, kun kävin Turussa Suskin luona rottapölötysreissulla, viemässä Mongoose dogin Janinalle ja hakemassa hollannintuontipojista toisen meille asustamaan (kuvia myöhemmin siitäkin!), tulin hetken mielijohteesta ottaneeksi mukaan terraarion. Suski tyrkytti varastoissaan turhina lojuvia asumuksia, ja mustakehyksinen pikku liukuoviterra lähti mukaan Iivanan uudeksi kodiksi.

Iivanaario raakilesisustuksessa kirjahyllyssä

Hiiretkin ovat viimein lisääntyneet! Splashed-naaraan ja spl/tricolor uroksen jälkeläisiä siunaantui messevät 15kpl! Kahdeksan niistä kasvaa toistaiseksi pesässä, suurin osa menee hieman myöhemmin ruokahiiriksi ystävän välikokokäärmeelle, karsitut pinkit saa Iivana aterioidakseen. Pari naarasta jää meille kotiin, ja saan viimein pitkästä aikaa kunnollisen naaraslauman kotiin. <3

Mönkyjä

Lisäkuulumisiin liittyy mm. aksolotliparivaljakon rantautuminen talouteen Hannun iloksi sekä tulevan Halikon näyttelyn ilmoitettavien pohtimista, näistä lisää jahka taas ehtii ja jaksaa. :)