Vanu pärähti tänään kovaan kiimaan. Uudeksi vuodeksi ei siis sittenkään saada meille poikasia, vieläkään, edelleenkään. Epäröin edelleen antaa Tumpun astua näin nuorella iällä ja hetken keskustelun jälkeen päädyimme Hannun kanssa siihen ratkaisuun, että siirrymme B-suunnitelmaan. Kun meillä nyt sattumusten sarjan saattelemana on kotona laatupalkittu oma sk-agoutikasvattiuros sopivassa iässä, mikäpä ettei se pääsisi kokeilemaan onneaan. En enää osaa uskoa Karman hedelmällisyyteen, joten tämän myöhäisillan leffaseuranani on sohvalla pyörinyt Vanun kanssa Gone. Juuri tuli täyteen sen kymmenen astumista joiden jälkeen kohta uskon asian menneen perille ja palautan rotat kavereidensa luo ja menen nukkumaan.
Uni tekee hyvää.
lauantai 21. joulukuuta 2013
Jenna on poissa.
Illan
päätteeksi autuaaseen ikuiseen vapauteen päästettiin Jenna. Viimeisinä
sanoinani sille lausuin kuiskaten huuleni sen otsaa vasten: "Kiitos
kaikesta."
Ratazana's Jeanne D'Arc 13.10.2011-21.12.2013
perjantai 13. joulukuuta 2013
Poikien paluu
Tänään palasivat itsestään riippumattomista syistä synnyinkotiinsa Horrible fishboy ja Be gone with you sekä kaverinsa Ratazana's Juggernaut. Jälkimmäisenä mainittu palautuu omistajalleen Janinalle omaan kotiinsa ja ensimmäinen jää Hannun omaksi pojaksi hänen kuviokasvatustaan varten. Pulma ja pähkinä onkin se keskimmäinen.
Edessä on taas yksi näistä kasvatusharrastuksen hankalista päätöksistä. Be gone with you on ihan mukiinmenevä sk agouti, saipa junnuna L2 näyttelystäkin Jurvassa. Ehdin poikien uudelleensijoittelua pohtiessani aiemmin jo lupailla sitä Tellulle jalostuskäyttöön, ehkä yhteisomistukseen, sillä hänellä on ollut jo pitkään ammottava tarvis agouteille. Samalla kotona pysyisi ukkoluku paremmin aisoissa ja saisin itsekin käyttää poikaa tarvittaessa. Toinen puoli on kuitenkin siinä, että Fishboy jäisi todennäköisesti joksikin aikaa yksin sillä oletuksella, että urosporukka ei ota sitä avosylin vastaan. En itse myöskään niin mielelläni laskisi Gonea maailmalle kun nyt kerran sain sen takaisin. Tunne- ja järkisyyt limittäytyvät ja sekoittuvat päässä niin, etten meinaa itsekään enää tietää mikä olisi parasta. Onneksi Tellu on ymmärtäväinen ja kehoitti miettimään asiaa rauhassa. Jahka pojat nyt ensin kaikki kotiutuvat muuttonsa jälkeen pari päivää ja saan omat ajatukseni kasaan, tulee päätöksenteostakin toivottavasti helpompaa.
Tervetuloa takaisin kotiin, Horrible Fishboy ja Be gone with you! <3
Edessä on taas yksi näistä kasvatusharrastuksen hankalista päätöksistä. Be gone with you on ihan mukiinmenevä sk agouti, saipa junnuna L2 näyttelystäkin Jurvassa. Ehdin poikien uudelleensijoittelua pohtiessani aiemmin jo lupailla sitä Tellulle jalostuskäyttöön, ehkä yhteisomistukseen, sillä hänellä on ollut jo pitkään ammottava tarvis agouteille. Samalla kotona pysyisi ukkoluku paremmin aisoissa ja saisin itsekin käyttää poikaa tarvittaessa. Toinen puoli on kuitenkin siinä, että Fishboy jäisi todennäköisesti joksikin aikaa yksin sillä oletuksella, että urosporukka ei ota sitä avosylin vastaan. En itse myöskään niin mielelläni laskisi Gonea maailmalle kun nyt kerran sain sen takaisin. Tunne- ja järkisyyt limittäytyvät ja sekoittuvat päässä niin, etten meinaa itsekään enää tietää mikä olisi parasta. Onneksi Tellu on ymmärtäväinen ja kehoitti miettimään asiaa rauhassa. Jahka pojat nyt ensin kaikki kotiutuvat muuttonsa jälkeen pari päivää ja saan omat ajatukseni kasaan, tulee päätöksenteostakin toivottavasti helpompaa.
Tervetuloa takaisin kotiin, Horrible Fishboy ja Be gone with you! <3
sunnuntai 8. joulukuuta 2013
Joulutauko
Messunäyttely oli näyttelykalenterivuoden päättävä tapahtuma jossa meillä oli mukana Monkey, Vanu, Titanic ja Tumppu. Sieltä kakarat pokkasivat kaikki L2:set vaihtelevine tuomioineen ja Tumppu sekä mukana esiintymistä harjoittelemassa ollut Naamari saivat olla esittelykappaleina Lenan pitämän luennon ajan. Älykäs lemmikkimme kesyrotta sai osakseen paljon huomiota ja rapsuteltavat näytösrotat paljon hellyyttä ja ihailua! :)
Joulun ajaksi rottala laskeutuu rauhaan ja lokoisaan oleskeluun. Näyttelyihin lähdetään seuraavan kerran aikaisintaan helmikuun lopulla ja tässä välissä ehtii toivottavasti syntyä ja saada alkunsa muutamakin poikue, niistä infoa omassa osiossaan. Toivotaan, että saamme pian kuuluttaa vauvauutisia pitkästä aikaa! <3
Joulun ajaksi rottala laskeutuu rauhaan ja lokoisaan oleskeluun. Näyttelyihin lähdetään seuraavan kerran aikaisintaan helmikuun lopulla ja tässä välissä ehtii toivottavasti syntyä ja saada alkunsa muutamakin poikue, niistä infoa omassa osiossaan. Toivotaan, että saamme pian kuuluttaa vauvauutisia pitkästä aikaa! <3
perjantai 18. lokakuuta 2013
Päivittelyä
Päivitin rottalistaa, kavereita on mennyt ja tullutkin muutama.
Scary Monkey Show ei valitettavasti ole tullut tiineeksi useista yrityksistä huolimatta, ja jos vaihtoehtoista urosta sille kokeiltavaksi ei keksitä jostain yht'äkkiä, sen suhteen on aika luovuttaa. Manki kulkekoon sitten vain kauniina osana näyttelyjoukkuetta ja sylipallerona kotona. Tunnelma on turhautunut ja pettynyt, mutta kasvatus on tällaista: aina ei suju. Vuoden vaihteessa palataan uusin suunnitelmin poikasasioihin, kun Vanu varttuu.
Kuvapostauksiakin saadaan toivottavasti ilmoille vielä lähiaikoina, kamera pursuilee kuvia mutta siirroissa on teknisiä ja motivaatiollisia ongelmia.
Scary Monkey Show ei valitettavasti ole tullut tiineeksi useista yrityksistä huolimatta, ja jos vaihtoehtoista urosta sille kokeiltavaksi ei keksitä jostain yht'äkkiä, sen suhteen on aika luovuttaa. Manki kulkekoon sitten vain kauniina osana näyttelyjoukkuetta ja sylipallerona kotona. Tunnelma on turhautunut ja pettynyt, mutta kasvatus on tällaista: aina ei suju. Vuoden vaihteessa palataan uusin suunnitelmin poikasasioihin, kun Vanu varttuu.
Kuvapostauksiakin saadaan toivottavasti ilmoille vielä lähiaikoina, kamera pursuilee kuvia mutta siirroissa on teknisiä ja motivaatiollisia ongelmia.
tiistai 24. syyskuuta 2013
Hei hei, Raato ja Roska
Liian
pitkään mutta silti niin lyhyeltä tuntuvan ajan keikuttiin vaikean
päätöksen molemmin puolin, mutta menetykset kuuluvat elämään ja
omistajan vastuu on ymmärtää lemmikkiensä parasta.
Tortok ja
Valdur nukkuivat ikiuneen vielä kun virtaa oli eivätkä vaivat olleet
vielä liiaksi nujertaneet. Roska sinnitteli rohinansa kanssa ja Raato heikentyvän kuntonsa ja kipeän silmänsä kanssa viimeiseen asti niin reippaasti, että viimeiset yhteiset rapsutteluhetket menivät epäuskon vallassa. Aina sitä tulee toisille toitotettua, että viimeiseen pisaraan ei pidä viivytellä, eläimen olon ei pidä antaa huonontua pohjalle asti. Ei ole helppoa tehdä itse niinkuin opastaa. Emäntä porasi silmät päästään jo etukäteen.
Antakaa pojat mammalle anteeksi.
Kauniita unia Roska ja Raato, 22.11.2011-24.9.2013
Valdurilta jäi muistoksi luoksemme Scary Monkey Show ja Tortokilta Tuhru. Elämä jatkuu.
Veljekset pikkupoikina <3 |
keskiviikko 11. syyskuuta 2013
Mitä täällä tapahtuu?
Kaikenlaista on ehtinyt tapahtua kirjoitustauon aikana, ja tiivistän romaania parhaani mukaan.
Lempäälän näyttely kului Janinan assarina, Monkey sai L1/1. Halikossa sihteeröin ensimmäistä kertaa ja Tellun kanssa homman oppi nopeasti ja se oli vallan hauskaa! :) Opin paljon uutta, oma rottasilmäni kehittyy ja saan olla mukana toiminnassa. Aktiivihan minusta tulee, ei sille mitään voi! Suosittelen muitakin näyttelyissä ujostelijoita kokeilemaan. Halikosta Manki sai L1/2.
Näyttelyputken jälkeen yhdistettiin Scary Monkey Show** ja KardemummaKatastrofi, ja tuloksia odotellaan kuumeisesti. Yli kaksi viikkoa yhteenmuutosta on kulunut ja alan olla hermoraunio. Toivotaan onnistunutta tiineyttä ja synnytystä.
Ennen Mankin esikoisia ehtivät maailmaan Kismetin ja Frederikin vauvat Suskilassa. Sieltä meille muuttaa muutaman viikon päästä yksi rex ba tyttö ja yksi rex ag poika, joissa hollantilaiset tuontigeenit jatkavat eteenpäin. Odotamme mielenkiinnolla, mitä niistä kasvaa!
Tellulta meille kotiutui urosvahvistus sk ag Tearcmir Today "Tumppu", joka sopeutui melko saumattomasti ukkojen laumaan. Uusinpana lisäyksenä naarasporukkaan saapui Zaya's Wild One "Vanu" vähemmän saumattomasti. Sylipusi-ihana tyttö ei saanut kovin ystävällistä vastaanottoa akkalaumassa, vaan Turman ja Trauman poismenon jälkeen tyrannikautensa aloittaneet "uusmummot" simputtivat neitiä mielestäni turhan rajusti ja siitä tuli pelokas muiden seurassa. Pohjalaatikon takana piilottelulle pistin hyvin pikaisesti stopin ja Vanu siirtyi yksiöön odottamaan itseään nuorempia, uusia laumakavereita, joista ensimmäinen tuleekin pian Suskilta. Vanu on saanut lisää itseluottamusta ja tietysti paljon huomiota, mutta kärttyisten akkojen sekaan en aio enää sitä enkä muitakaan ylimääräisiä lisätä kuvioita sotkemaan.
Seuraavan kerran näyttelyyn mennään Humppilaan 26.10. pitkästä aikaa isommalla joukkueella. Siihen saakka rottalassa pidetään vauvalomaa. Toivottavasti. Peukut pystyyn!
Lempäälän näyttely kului Janinan assarina, Monkey sai L1/1. Halikossa sihteeröin ensimmäistä kertaa ja Tellun kanssa homman oppi nopeasti ja se oli vallan hauskaa! :) Opin paljon uutta, oma rottasilmäni kehittyy ja saan olla mukana toiminnassa. Aktiivihan minusta tulee, ei sille mitään voi! Suosittelen muitakin näyttelyissä ujostelijoita kokeilemaan. Halikosta Manki sai L1/2.
Näyttelyputken jälkeen yhdistettiin Scary Monkey Show** ja KardemummaKatastrofi, ja tuloksia odotellaan kuumeisesti. Yli kaksi viikkoa yhteenmuutosta on kulunut ja alan olla hermoraunio. Toivotaan onnistunutta tiineyttä ja synnytystä.
Ennen Mankin esikoisia ehtivät maailmaan Kismetin ja Frederikin vauvat Suskilassa. Sieltä meille muuttaa muutaman viikon päästä yksi rex ba tyttö ja yksi rex ag poika, joissa hollantilaiset tuontigeenit jatkavat eteenpäin. Odotamme mielenkiinnolla, mitä niistä kasvaa!
Tellulta meille kotiutui urosvahvistus sk ag Tearcmir Today "Tumppu", joka sopeutui melko saumattomasti ukkojen laumaan. Uusinpana lisäyksenä naarasporukkaan saapui Zaya's Wild One "Vanu" vähemmän saumattomasti. Sylipusi-ihana tyttö ei saanut kovin ystävällistä vastaanottoa akkalaumassa, vaan Turman ja Trauman poismenon jälkeen tyrannikautensa aloittaneet "uusmummot" simputtivat neitiä mielestäni turhan rajusti ja siitä tuli pelokas muiden seurassa. Pohjalaatikon takana piilottelulle pistin hyvin pikaisesti stopin ja Vanu siirtyi yksiöön odottamaan itseään nuorempia, uusia laumakavereita, joista ensimmäinen tuleekin pian Suskilta. Vanu on saanut lisää itseluottamusta ja tietysti paljon huomiota, mutta kärttyisten akkojen sekaan en aio enää sitä enkä muitakaan ylimääräisiä lisätä kuvioita sotkemaan.
Seuraavan kerran näyttelyyn mennään Humppilaan 26.10. pitkästä aikaa isommalla joukkueella. Siihen saakka rottalassa pidetään vauvalomaa. Toivottavasti. Peukut pystyyn!
sunnuntai 4. elokuuta 2013
Jurvan näyttely
Olen vihdoin kotiutunut koko viikonlopun reissusta Kurikan Jurvaan EPJY:n näyttelyyn. Huh.
Matkan pituus meinasi koitua reissusuunnitelman kohtaloksi, mutta onnekseni kesälomani osui samaan aikaan. Näin sain järjestettyä yöpymispaikat molempiin suuntiin ja vielä samalta seudulta: menomatkalla yövyin mummolassa Parkanon Pahkalassa ja tulomatkalla taas kummini mökillä Parkanon Halmisella. Molempina iltoina sain viettää pitkästä aikaa laatuaikaa rakkaiden sukulaisten kanssa ja näyttelypäivänä matkattavat kilometrit puolittuivat.
Itse näyttelyssä olin paikalla varttia vaille kymmenen ja pelkäsin kyräilyä siitä, että lupauduttuani assariksi olinkin vasta viime tingassa asemissa. Huoleni oli turha, sillä asetuimme aloillemme tuomarin ja sihteerin kanssa vasta lähempänä puolta yhtätoista, ja tunnelma oli alusta asti niin rento, että kotiuduin nopeasti porukkaan. Seurassani olivat mm. kahden kasvattini omistaja Noora sekä Ratazana's-kasvattaja Janina.
Saija tuomaroi ja Piia sihteeröi PET-urokset ja minä taas roudailin bokseja assarina. Homma lähti takkuillen käyntiin, kun aamupöpperöisenä ja hämilläni karjaisin heti ensimmäisenä eläimen nro. 1 omistajan äänen löytääkseni kyseisen rotan arvosteltavaksi. Haluttuani kaivautua lattian läpi maanrakoon Saija kaikessa kiitettävässä kärsivällisyydessään vakuutti minut parilla sanalla siitä, että maailma ei kaadu ja saan jatkaa tehtävässä. Hävetti! Onneksi selvitys järjestäjien kassa toi ilmi, että kyseisen omistajan kaikki eläimet olivat hänen muassaan poissa näyttelystä, joten varsinaista vahinkoa ei tapahtunut. Opin silti läksyni.
Loppupäivän assarointi sujui melko saumattomasti ja tein parhaani. Paljon naurua ja juttelua mahtui arvostelun kulkuun ja myös jutusteluun muiden harrastajien, tuttujen ja uudempien tuttavuuksien kanssa. Sain myös paikallisyhdistyksen tarjoamana makoisan lounaan hääräämistäni vastaan. Kaiken kaikkiaan koko päivän olin aikaisempaa rennompi ja olin tällä kertaa oma höpöttäväinen ja avoin itseni huonosti ja lyhyesti nukutuista yöunista huolimatta. Välillä väsymys iski, enkä ollut ainoa, sillä kaiken kukkuraksi näyttelysalin ilma oli kuuma ja tunkkainen. Juoksin vähän väliä käymään raittiissa, vaikkakin helteisessä ulkoilmassa.
Tuloksia alkoi tipahdella. Nooran pojille tuli molemmille PETistä A:t, sekä agoutille (Be gone with you) L2 ja s-blackille (Horrible Fishboy) yllättäen L1/1. Sekä omistaja että kasvattaja olivat oikein ylpeitä! :)
Omista tytöistä Doom sai hylsyn, kun tuomari tarkoine käsineen löysi sen alavatsasta pikkuisen kovan patin, jota itse en ollut edes pesun yhteydessä havainnut. Tärkeintä on, että patti löydettiin näin varhain ja tiedän nyt tarkkailla sitä, siitä valtava kiitos Elinalle.
Doomin tyttären Monkeyn ensimmäinen näyttely meni hienosti! Se palasi tuomarin luota arvosteluin L1/1, ja sanallisessa arvostelussa oli hyvin vähän moitteita. Olin välittömästi onneni kukkuloilla! Varsinainen yllätys tuli näyttelyn lopuksi, kun olimme kerääntyneet antamaan aplodit palkinotojenjaossa.
Scary Monkey Show (sk ag n 4,5kk) oli paitsi luokkavoittaja, sai myös kaksi tähteä ja oli paras juniori sekä ROP1. Purskahdin onnen kyyneliin! Manki räjäytti pankin ja oli siten moninkertaisesti paremmin menestynyt kuin yksikään omistamani rotta. Tyttö on oma kasvattimme toisessa polvessa ja ainoa kasvatuksemme tulevaisuuden toivonkipinä, ja se kipinä leimahti eilen liekkiin. Olen niin ylpeä! <3
Mankin kanssa lähdetään sitten myös 17.8. Lempäälään enkkutuomarin katsottavaksi vastoin alkuperäistä suunnitelmaa, ja tietysti 24.8. Halikkoon LSKGY:n elonäyttelyyn, johon minut pyydettiin elämäni ensimmäiseen sihteerihommaan Tellun tuomaroimaan Pet-naarasluokkaan. Katsotaan, mihin tyttö yltää. :) Elokuun näyttelykiertueen päätteeksi olisi tarkoitus astuttaa Manki ensimmäisen, toivottavasti ei viimeisen kerran.
Kiitos, JÄTTIKIITOS kaikille päiväni täydellistäneille! Alkaen vanhemmistani, jotka lainasivat autoa ja käyttörahaa, päivän tiimimme Saijan ja Piian sekä höpöttäjäkavereiden kautta aina majapaikan tarjonneisiin asti! Olen pakahduttavan onnellinen siitä, että rottaharrastuksen alussa aseittamieni tavoitteiden ja unelmien saavuttamisessa on tultu näinkin pitkälle, ja että tämän matkan varrella kanssani kulkee ja minua tukee näin mahtavia ihmisiä!
(Kuvia lisätään, jahka niitä saadaan koneelle)
Matkan pituus meinasi koitua reissusuunnitelman kohtaloksi, mutta onnekseni kesälomani osui samaan aikaan. Näin sain järjestettyä yöpymispaikat molempiin suuntiin ja vielä samalta seudulta: menomatkalla yövyin mummolassa Parkanon Pahkalassa ja tulomatkalla taas kummini mökillä Parkanon Halmisella. Molempina iltoina sain viettää pitkästä aikaa laatuaikaa rakkaiden sukulaisten kanssa ja näyttelypäivänä matkattavat kilometrit puolittuivat.
Itse näyttelyssä olin paikalla varttia vaille kymmenen ja pelkäsin kyräilyä siitä, että lupauduttuani assariksi olinkin vasta viime tingassa asemissa. Huoleni oli turha, sillä asetuimme aloillemme tuomarin ja sihteerin kanssa vasta lähempänä puolta yhtätoista, ja tunnelma oli alusta asti niin rento, että kotiuduin nopeasti porukkaan. Seurassani olivat mm. kahden kasvattini omistaja Noora sekä Ratazana's-kasvattaja Janina.
Saija tuomaroi ja Piia sihteeröi PET-urokset ja minä taas roudailin bokseja assarina. Homma lähti takkuillen käyntiin, kun aamupöpperöisenä ja hämilläni karjaisin heti ensimmäisenä eläimen nro. 1 omistajan äänen löytääkseni kyseisen rotan arvosteltavaksi. Haluttuani kaivautua lattian läpi maanrakoon Saija kaikessa kiitettävässä kärsivällisyydessään vakuutti minut parilla sanalla siitä, että maailma ei kaadu ja saan jatkaa tehtävässä. Hävetti! Onneksi selvitys järjestäjien kassa toi ilmi, että kyseisen omistajan kaikki eläimet olivat hänen muassaan poissa näyttelystä, joten varsinaista vahinkoa ei tapahtunut. Opin silti läksyni.
Loppupäivän assarointi sujui melko saumattomasti ja tein parhaani. Paljon naurua ja juttelua mahtui arvostelun kulkuun ja myös jutusteluun muiden harrastajien, tuttujen ja uudempien tuttavuuksien kanssa. Sain myös paikallisyhdistyksen tarjoamana makoisan lounaan hääräämistäni vastaan. Kaiken kaikkiaan koko päivän olin aikaisempaa rennompi ja olin tällä kertaa oma höpöttäväinen ja avoin itseni huonosti ja lyhyesti nukutuista yöunista huolimatta. Välillä väsymys iski, enkä ollut ainoa, sillä kaiken kukkuraksi näyttelysalin ilma oli kuuma ja tunkkainen. Juoksin vähän väliä käymään raittiissa, vaikkakin helteisessä ulkoilmassa.
Tuloksia alkoi tipahdella. Nooran pojille tuli molemmille PETistä A:t, sekä agoutille (Be gone with you) L2 ja s-blackille (Horrible Fishboy) yllättäen L1/1. Sekä omistaja että kasvattaja olivat oikein ylpeitä! :)
Omista tytöistä Doom sai hylsyn, kun tuomari tarkoine käsineen löysi sen alavatsasta pikkuisen kovan patin, jota itse en ollut edes pesun yhteydessä havainnut. Tärkeintä on, että patti löydettiin näin varhain ja tiedän nyt tarkkailla sitä, siitä valtava kiitos Elinalle.
Doomin tyttären Monkeyn ensimmäinen näyttely meni hienosti! Se palasi tuomarin luota arvosteluin L1/1, ja sanallisessa arvostelussa oli hyvin vähän moitteita. Olin välittömästi onneni kukkuloilla! Varsinainen yllätys tuli näyttelyn lopuksi, kun olimme kerääntyneet antamaan aplodit palkinotojenjaossa.
Scary Monkey Show (sk ag n 4,5kk) oli paitsi luokkavoittaja, sai myös kaksi tähteä ja oli paras juniori sekä ROP1. Purskahdin onnen kyyneliin! Manki räjäytti pankin ja oli siten moninkertaisesti paremmin menestynyt kuin yksikään omistamani rotta. Tyttö on oma kasvattimme toisessa polvessa ja ainoa kasvatuksemme tulevaisuuden toivonkipinä, ja se kipinä leimahti eilen liekkiin. Olen niin ylpeä! <3
Mankin kanssa lähdetään sitten myös 17.8. Lempäälään enkkutuomarin katsottavaksi vastoin alkuperäistä suunnitelmaa, ja tietysti 24.8. Halikkoon LSKGY:n elonäyttelyyn, johon minut pyydettiin elämäni ensimmäiseen sihteerihommaan Tellun tuomaroimaan Pet-naarasluokkaan. Katsotaan, mihin tyttö yltää. :) Elokuun näyttelykiertueen päätteeksi olisi tarkoitus astuttaa Manki ensimmäisen, toivottavasti ei viimeisen kerran.
Kiitos, JÄTTIKIITOS kaikille päiväni täydellistäneille! Alkaen vanhemmistani, jotka lainasivat autoa ja käyttörahaa, päivän tiimimme Saijan ja Piian sekä höpöttäjäkavereiden kautta aina majapaikan tarjonneisiin asti! Olen pakahduttavan onnellinen siitä, että rottaharrastuksen alussa aseittamieni tavoitteiden ja unelmien saavuttamisessa on tultu näinkin pitkälle, ja että tämän matkan varrella kanssani kulkee ja minua tukee näin mahtavia ihmisiä!
(Kuvia lisätään, jahka niitä saadaan koneelle)
maanantai 29. huhtikuuta 2013
Messuraportti
HUOH! Olen vieläkin väsyksissä lauantain messureissun jäljiltä! Näin siinä kävi:
Pääsin ylipäätään lähtemään matkaan sillä järjestelyllä, että Hannu jäi töihin lauantaiksi jotta hänen työtoverinsa voisi paikata minua meidän liikkeessä. Häsläys alkoi siis jo viikkoja ennen itse päivää. Lauantaiaamuna lähdin pihasta takapenkki täynnä rottarompetta heti kuuden jälkeen ja puoli kuudelta olin etuajassa (!?!!) keskustassa odottamassa Sarahin alaovella. Sarah pomppasi pelkääjän paikalle ja matka kohti Helsinkiä alkoi. Koko ajomatka kului pälpättäessä ja energiajuomaa ja kolaa imeskellessä.
Helsingissä löysimme kerrasta perille (?!!!??) ja jätimme auton halliin, jonka jälkeen kiitin kohtaloa siitä että minulla sattui olemaan ystävä joka suostui lähtemään mukaan ja kantamaan puolet romuistani näyttelypaikan ovelle parkkialueen poikki. Sarah palasi vielä torkuille autoon, sillä hän oli yli puolen vuorokauden työrypistyksensä päälle saanut vain muutaman tunnin unta. Eipä olisi muutoinkaan ollut yksinkertaista saada ilmaiseksi sisään kaveria, jolla ei ollut näytteilleasettajapassia odottamassa ovella.
Rahtasin kassini Kesiksen pöydälle, laputin boksit, tarkistin rotat, pikaehostin vielä kerran hännät ja turkit ja lisäsin ruokia bokseihin. Ei aikaakaan kun ovet avattiin yleisölle ja soittelin Sarahin paikalle.
Meillä oli rutkasti tutkittavaa ja ihmeteltävää messuilla. Eniten aikaa vietettiin rottapuolen ohella kaneja ihaillen, lähi- ja luomuruokamessujen maistiaisten kimpussa ja terraario-osastolla kuolaten. Mieliteot saatiin pidettyä kurissa emmekä sortuneet kovinkaan suureellisiin heräteostoksiin. Sovitut noudettavat löytyivät kuitenkin vaivattomasti: kesiksen hupparit, neljän kesyhiiren yllärivärilajitelma Sadulta parin vuoden takaisen huonosti päättyneen kaupan paikkaamiseksi (viimein muistin kysyäkin) ja Mirkalta yksi nätti black-hiirinaaras. Tietysti kassiin kertyi myös koiran- ja kissanruokafirmojen ilmaisnäytteitä rottien ja hiirten iloksi (meillä ei siis koirat mitään friskiissiä syä), pussi keksejä rotille sekä tuliaisherkut myös Hannulle ruokamessuilta. Toiseen suuntaan lähti Miss you, cupcake Janinan matkaan.
Sitten tuloksiin! Tälle reissulle lähti vain kaksi rottaa Eskon jäätyä kotiin hännässä olevan ruman naarmun takia.
The Doom song* 10,5kk:
Tuomari: Julie Oliver (UK)
"Good head, eye + ear. Good type + condition. Colour lacks fire. Nice even ticking."
L1, lk.sij. 1
KardemummaKatastrofi 9,5kk
Tuomari: Julie Oliver (UK)
"Fairly good head. Good eye + ear. Fair type. Dark dorsal stripe, ticking slichtly patchy. Otherwise fairly good colour."
L1, lk.sij. 2
Tässä pitää tietää se, että rottani olivat ainokaiset luokassaan. Ei se mitään, ykköset silti ja olen tyytyväinen. :)
Kuvia ei erityisemmin ole kuvaajani oltua kameroineen muualla tällä kertaa. Kiitos kaikille juttelemaan ja hymyilemään vaivautuneille.
Pääsin ylipäätään lähtemään matkaan sillä järjestelyllä, että Hannu jäi töihin lauantaiksi jotta hänen työtoverinsa voisi paikata minua meidän liikkeessä. Häsläys alkoi siis jo viikkoja ennen itse päivää. Lauantaiaamuna lähdin pihasta takapenkki täynnä rottarompetta heti kuuden jälkeen ja puoli kuudelta olin etuajassa (!?!!) keskustassa odottamassa Sarahin alaovella. Sarah pomppasi pelkääjän paikalle ja matka kohti Helsinkiä alkoi. Koko ajomatka kului pälpättäessä ja energiajuomaa ja kolaa imeskellessä.
Helsingissä löysimme kerrasta perille (?!!!??) ja jätimme auton halliin, jonka jälkeen kiitin kohtaloa siitä että minulla sattui olemaan ystävä joka suostui lähtemään mukaan ja kantamaan puolet romuistani näyttelypaikan ovelle parkkialueen poikki. Sarah palasi vielä torkuille autoon, sillä hän oli yli puolen vuorokauden työrypistyksensä päälle saanut vain muutaman tunnin unta. Eipä olisi muutoinkaan ollut yksinkertaista saada ilmaiseksi sisään kaveria, jolla ei ollut näytteilleasettajapassia odottamassa ovella.
Rahtasin kassini Kesiksen pöydälle, laputin boksit, tarkistin rotat, pikaehostin vielä kerran hännät ja turkit ja lisäsin ruokia bokseihin. Ei aikaakaan kun ovet avattiin yleisölle ja soittelin Sarahin paikalle.
Meillä oli rutkasti tutkittavaa ja ihmeteltävää messuilla. Eniten aikaa vietettiin rottapuolen ohella kaneja ihaillen, lähi- ja luomuruokamessujen maistiaisten kimpussa ja terraario-osastolla kuolaten. Mieliteot saatiin pidettyä kurissa emmekä sortuneet kovinkaan suureellisiin heräteostoksiin. Sovitut noudettavat löytyivät kuitenkin vaivattomasti: kesiksen hupparit, neljän kesyhiiren yllärivärilajitelma Sadulta parin vuoden takaisen huonosti päättyneen kaupan paikkaamiseksi (viimein muistin kysyäkin) ja Mirkalta yksi nätti black-hiirinaaras. Tietysti kassiin kertyi myös koiran- ja kissanruokafirmojen ilmaisnäytteitä rottien ja hiirten iloksi (meillä ei siis koirat mitään friskiissiä syä), pussi keksejä rotille sekä tuliaisherkut myös Hannulle ruokamessuilta. Toiseen suuntaan lähti Miss you, cupcake Janinan matkaan.
Sitten tuloksiin! Tälle reissulle lähti vain kaksi rottaa Eskon jäätyä kotiin hännässä olevan ruman naarmun takia.
The Doom song* 10,5kk:
Tuomari: Julie Oliver (UK)
"Good head, eye + ear. Good type + condition. Colour lacks fire. Nice even ticking."
L1, lk.sij. 1
KardemummaKatastrofi 9,5kk
Tuomari: Julie Oliver (UK)
"Fairly good head. Good eye + ear. Fair type. Dark dorsal stripe, ticking slichtly patchy. Otherwise fairly good colour."
L1, lk.sij. 2
Tässä pitää tietää se, että rottani olivat ainokaiset luokassaan. Ei se mitään, ykköset silti ja olen tyytyväinen. :)
Kuvia ei erityisemmin ole kuvaajani oltua kameroineen muualla tällä kertaa. Kiitos kaikille juttelemaan ja hymyilemään vaivautuneille.
maanantai 22. huhtikuuta 2013
Nuku rauhassa, mangustini
Tänä aamuna sain viestin Janinalta, että Mongoose Dog on kuollut.
Tyttö oli Lefulla lainassa ja menehtyi synnyttäessään toista poikuettaan. Janinan oli ollut tarkoitus teettää vielä toinen oma poikue Mussella sen palattua kotiin Raisioon, mutta toisin kävi.
Janinan kanssa Mongoose Dogia jäämme kaipaamaan minä ja Hannu.
Kaunis pieni tyttösemme leijaili tuulen kuljettamalla höyhenellä kohti onnen kultamaata. Hyvää matkaa.
Tyttö oli Lefulla lainassa ja menehtyi synnyttäessään toista poikuettaan. Janinan oli ollut tarkoitus teettää vielä toinen oma poikue Mussella sen palattua kotiin Raisioon, mutta toisin kävi.
Janinan kanssa Mongoose Dogia jäämme kaipaamaan minä ja Hannu.
Kaunis pieni tyttösemme leijaili tuulen kuljettamalla höyhenellä kohti onnen kultamaata. Hyvää matkaa.
Mongoose Dog - 11.6.2012-22.4.2013
maanantai 25. maaliskuuta 2013
Haetaan koteja ja arvuutellaan värejä
Molempien poikueiden kakarat kasvavat. Doomin kakarat ovat saaneet ensimmäisen sohvasyliseikkailunsa ja Goon mukelot alkavat osoittaa pigmentointia. Ollaan kertakaikkisesti jännän äärellä.
Suruksemme yksi Goon urospoikasista löytyi kuolleena tänään. Syytä voimme vain arvailla.
Iloisempiin aiheisiin:
Arvotaan päivän värit! Susku pyöritteli, arvaili ja perusteli, Hannu myötäili, ja lottosimme seuraavanlaisen erittäin alustavan värikartan! Katsotaan tuleeko seitsemän oikein, vai jopa yhdeksän!
n topaz
n topaz
n topaz
n agouti
n agouti
n black
u agouti
u agouti
u black
Odotamme mielenkiinolla lopullisia tuloksia!
Vanhemmista palleroista 2-4 etsii edelleen uusia koteja, mahdollista yhdistellä nuorempien kanssa niin sovittaessa. Varaa oma olkapääpötkösi nyt! :)
Vauvaterveisin Susku ja Hannu
Suruksemme yksi Goon urospoikasista löytyi kuolleena tänään. Syytä voimme vain arvailla.
Iloisempiin aiheisiin:
Arvotaan päivän värit! Susku pyöritteli, arvaili ja perusteli, Hannu myötäili, ja lottosimme seuraavanlaisen erittäin alustavan värikartan! Katsotaan tuleeko seitsemän oikein, vai jopa yhdeksän!
n topaz
n topaz
n topaz
n agouti
n agouti
n black
u agouti
u agouti
u black
Odotamme mielenkiinolla lopullisia tuloksia!
Vanhemmista palleroista 2-4 etsii edelleen uusia koteja, mahdollista yhdistellä nuorempien kanssa niin sovittaessa. Varaa oma olkapääpötkösi nyt! :)
Vauvaterveisin Susku ja Hannu
lauantai 23. maaliskuuta 2013
Mönjätyttö on räjähtänyt
Hannun tekemän yhdistelmän (Mission Goo x Valdur, ks. Poikueet-osio) pienet, nakut hedelmät syntyivät 21.3.2013. Seuraa Hannun kanssa laadittu merkintä aiheesta:
Päivänvalon on nähnyt Hannun ensimmäinen ihan oma poikue, jonka hoidosta, kasvusta ja poikasten sijoittamisesta hän vastaa itse. Hannu on ollut mukana kaikkien edellistenkin poikueiden kasvattamisessa, mutta tällä kertaa tarkoitus on, että hän itse syventää omaa kokemustaan kasvattamisesta.
Poikasia syntyi 14, ja emolle jätettiin 10: 4 poikaa ja 6 tyttöä. Väreissä on oletettavasti agoutia, topazia ja mahdollisesti cinnamonia. Tarkoitus on saada rottia sekä perheen isoimmalle käärmeelle että lemmikkikoteihin. Sekä emä että isä ovat laatupalkittuja ja hyväluonteisia, lukuun ottamatta ensikertalaisemon hermostuneisuutta ja pesän vartiointia. :)
Tiedustelut vauvoista sähköpostitse osoitteeseen: halme.hv@gmail.com
Päivänvalon on nähnyt Hannun ensimmäinen ihan oma poikue, jonka hoidosta, kasvusta ja poikasten sijoittamisesta hän vastaa itse. Hannu on ollut mukana kaikkien edellistenkin poikueiden kasvattamisessa, mutta tällä kertaa tarkoitus on, että hän itse syventää omaa kokemustaan kasvattamisesta.
Poikasia syntyi 14, ja emolle jätettiin 10: 4 poikaa ja 6 tyttöä. Väreissä on oletettavasti agoutia, topazia ja mahdollisesti cinnamonia. Tarkoitus on saada rottia sekä perheen isoimmalle käärmeelle että lemmikkikoteihin. Sekä emä että isä ovat laatupalkittuja ja hyväluonteisia, lukuun ottamatta ensikertalaisemon hermostuneisuutta ja pesän vartiointia. :)
Tiedustelut vauvoista sähköpostitse osoitteeseen: halme.hv@gmail.com
Hannun pienet nahkapussit <3 |
keskiviikko 20. maaliskuuta 2013
Muutos varauksiin
Naaraspoikasen varaus peruttiin tänään, joten se on vapaana! Joko lemmikki- tai näyttelykotiin, valmiiseen laumaan tai sovittaessa esim. siskonsa kanssa, jos sisko otetaan samaan kotiin sijoitukseen. Mahdollista on myös varata tulevasta Hannun poikueesta likalle kaveri!
tiistai 19. maaliskuuta 2013
Vauvakuvia!
Tässä niitä nyt on, edes jonkin tasoisia vauvakuvia! :) Paria pvää alle kaksiviikkoiset, vielä sokkona mönkivät vaavit saivat myös tänään nimensä, ne löytyvät Poikueet-sivulta.
Lähipäivinä odotetaan Mission Goon poikuetta syntyväksi, neiti on jo pehmustellut pesää mökkiinsä ja vaikuttaa väsähtäneeltä mahaansa.
Muksuläjä <3 |
Poikaläjä <3 |
Tytsyt <3 |
Horrible fishboy ja Be gone with you |
Lähipäivinä odotetaan Mission Goon poikuetta syntyväksi, neiti on jo pehmustellut pesää mökkiinsä ja vaikuttaa väsähtäneeltä mahaansa.
Ei kiinnosta tulla poseeraan, mee pois! |
Juhlan jälkitunnelmat
Karvaperheen muuttoa kellariin ja emännän valmistumista juhlittiin lauantaina hyvässä seurassa! Paikalla oli vanhoja ja uudempia eläinhenkisiä ystäviä kuten kasvattieni omistaja Piia, Doomin ja Goon isän omistaja Katri, yhteistyökumppanini ja juttukaverini Suski Tapsoineen ja muita mukavan puheliaita ihmisiä. Suht pienellä porukalla mutta sitäkin tiivistunnelmaisemmin vietimme mukavan pälätyksentäyteisen illan boolin ja saunan kera.
Lahjojakin saimme: muutaman lahjapullon, kodinonniruukun, rotille herkkuja, minulle pieni hupirotta Tuhru ja "lahjaksi" (maksaakin pitäs) paremman Furet Towerin. Juhlia seuraavat pari päivää kuluivat vapaalla mm. häkkien uudelleen järjestelyssä ja laumojen muutoksissa.
Kuvia kuvia! Osa pöllitty Suskilta, osa omia. :)
Lahjojakin saimme: muutaman lahjapullon, kodinonniruukun, rotille herkkuja, minulle pieni hupirotta Tuhru ja "lahjaksi" (maksaakin pitäs) paremman Furet Towerin. Juhlia seuraavat pari päivää kuluivat vapaalla mm. häkkien uudelleen järjestelyssä ja laumojen muutoksissa.
Kuvia kuvia! Osa pöllitty Suskilta, osa omia. :)
Kellarin sisäportaat, joita moni vieras kammosi! Peeeelotttavat rappuset! |
Vieraita tutustumassa elukkalaan (Kuva: Susanna Hoffrén) |
Tuhru-maskotti tuli taloon Suskin ihmetykseksi! :D (Kuva: Susanna Hoffrén) |
Akkahäkki (Kuva: Susanna Hoffrén) |
Axolaario ja soffa sekä elukkalan ja saunaosaston ovet |
Tein kyltin oveen! :) |
Tämänhetkistä häkkijärjestystä: furetissa ukot, etualan pystyhäkkiin siirtyi Doom lapsineen |
Eläimellinen emäntä (Kuva: Susanna Hoffrén) |
tiistai 12. maaliskuuta 2013
Poikasia varattu
Hei, poikkesin vain!
Päivitin poikasten varaustilanteen Myydään -osioon, jotta varaajat näkevät varausten pitävän. Hienoa, että jo suurimman osan vauvoista tulevat kodit on tiedossa näinkin aikaisin! Kakaroista kaksi poikaa etsii vielä kotia ja niistä toisen haluaisin mielelläni sijoittaa yhteistökykyiseen kotiin joko valmiiseen laumaan tai veljensä kanssa.
Moi, meen taas!
Päivitin poikasten varaustilanteen Myydään -osioon, jotta varaajat näkevät varausten pitävän. Hienoa, että jo suurimman osan vauvoista tulevat kodit on tiedossa näinkin aikaisin! Kakaroista kaksi poikaa etsii vielä kotia ja niistä toisen haluaisin mielelläni sijoittaa yhteistökykyiseen kotiin joko valmiiseen laumaan tai veljensä kanssa.
Moi, meen taas!
sunnuntai 10. maaliskuuta 2013
Pikauutiset
Pikauutiset elukkalan uudelleenjärjestelyn keskeltä!
Kaikki jyrsijät ja kanit sekä aksoakvaario ovat muuttaneet uusiin eläintiloihin kellariin ja olen hirmuisen tyytyväinen! Vaikka kammarin valaistus on vielä viritelmäasteella ja asetelma ylipäänsä vaatii totuttelua, viihdyn jo nyt paremmin uudessa huoneessa kuin vanhassa. Takkahuoneestakin sukeutunee viihtyisä oleskelutila sekä ihmisille että eläimille, jahka lattiamatto ensi viikolla leikataan paikalleen ja sisustan vielä tarkemmin.
Doom synnytti 11 poikasta 6.3.2013 ja niistä sille jätettiin kuusi. Oletettavasti kaikki poikaset ovat agouteja ja niissä on 2 naarasta ja 4 urosta. Mission Goon laskettu aika taas sijoittuu 20.3. maille, jos se on tiine.
Voodoo ja Speak saivat tänään uuden kodin ja samalla Laura oli ensimmäinen joka pääsi vilkaisemaan uutta eläintilaa jo ennen "avajaisia". Vielä on tekemistä ennen kuin kellari on esittely- ja juhlintakunnossa mutta odotan innolla ensi viikkoa! Kodista tulee päivä päivältä järjestyneempi ja kauniimpi ja pienet odotetut rottalapset tuovat entisestään parempaa mieltä.
Yritän huomenna saada vähän esimakua tulevasta kuvattua ja julkaistua, pahoittelut näistä kuvattomista sepustuksista täältä härdellin keskeltä!
Kaikki jyrsijät ja kanit sekä aksoakvaario ovat muuttaneet uusiin eläintiloihin kellariin ja olen hirmuisen tyytyväinen! Vaikka kammarin valaistus on vielä viritelmäasteella ja asetelma ylipäänsä vaatii totuttelua, viihdyn jo nyt paremmin uudessa huoneessa kuin vanhassa. Takkahuoneestakin sukeutunee viihtyisä oleskelutila sekä ihmisille että eläimille, jahka lattiamatto ensi viikolla leikataan paikalleen ja sisustan vielä tarkemmin.
Doom synnytti 11 poikasta 6.3.2013 ja niistä sille jätettiin kuusi. Oletettavasti kaikki poikaset ovat agouteja ja niissä on 2 naarasta ja 4 urosta. Mission Goon laskettu aika taas sijoittuu 20.3. maille, jos se on tiine.
Voodoo ja Speak saivat tänään uuden kodin ja samalla Laura oli ensimmäinen joka pääsi vilkaisemaan uutta eläintilaa jo ennen "avajaisia". Vielä on tekemistä ennen kuin kellari on esittely- ja juhlintakunnossa mutta odotan innolla ensi viikkoa! Kodista tulee päivä päivältä järjestyneempi ja kauniimpi ja pienet odotetut rottalapset tuovat entisestään parempaa mieltä.
Yritän huomenna saada vähän esimakua tulevasta kuvattua ja julkaistua, pahoittelut näistä kuvattomista sepustuksista täältä härdellin keskeltä!
perjantai 1. maaliskuuta 2013
Muuttohulinoita
Uuden elukkalan huoneet alkavat tyhjentyä ja ehkä jo tänä iltana saan houkuteltua Hannun ruuvailemaan kanssani uuden hiirihyllyn paikoilleen! Tästä se lähtee! Pitkän suunnittelun jälkeen päästään viimein asiaan ja karvaperhe muuttaa suurimmilta osin ihan omaan soppeensa kellarikerrokseen. Muuttelua ja häsläämistä varten sovittu pieni syyslomani on myös alkanut, joten aikaa riittää.
Kävin tänään Roskan kanssa lääkärissä, sillä ukko on nyt muutaman päivän rohissut koko ajan äänekkäämmin kotihoidoista huolimatta. Eläinlääkäri Tatiana Pietilä kuunteli about sekunnin pöydälle nostamaani rottaa, totesi että jaaha sellanen ääni ja alkoi laskea annostuksia. Tehokasta ja nopeaa toimintaa, kuten luotinkin. :) Saatiin baytril-doximycin-kuuri pariksi viikoksi ja jatkamme tukihoitotoimia kotona: höyryhengitys vähintään kerran päivässä, hunaja-valkosipulilientä ja Nutri-plussaa kuurina ensimmäinen viikko.
Doomin maha paisuu suloisesti, joten odotettavissa on toivottavasti kasa terveitä ja kauniita tuhoeläimenalkuja ensi viikolla. Goo taas jäi viimein kiinni kiimasta tiistaina ja astutettiin. Ehkäpä kevät tuo viimein vauvoja rottalaan.<3
Kuvia ja tunnelmia elukkalan muutosta sen edetessä!
Kävin tänään Roskan kanssa lääkärissä, sillä ukko on nyt muutaman päivän rohissut koko ajan äänekkäämmin kotihoidoista huolimatta. Eläinlääkäri Tatiana Pietilä kuunteli about sekunnin pöydälle nostamaani rottaa, totesi että jaaha sellanen ääni ja alkoi laskea annostuksia. Tehokasta ja nopeaa toimintaa, kuten luotinkin. :) Saatiin baytril-doximycin-kuuri pariksi viikoksi ja jatkamme tukihoitotoimia kotona: höyryhengitys vähintään kerran päivässä, hunaja-valkosipulilientä ja Nutri-plussaa kuurina ensimmäinen viikko.
Doomin maha paisuu suloisesti, joten odotettavissa on toivottavasti kasa terveitä ja kauniita tuhoeläimenalkuja ensi viikolla. Goo taas jäi viimein kiinni kiimasta tiistaina ja astutettiin. Ehkäpä kevät tuo viimein vauvoja rottalaan.<3
Kuvia ja tunnelmia elukkalan muutosta sen edetessä!
maanantai 11. helmikuuta 2013
Nakiton laskiainen
Doomin laskettu aika oli ja meni, ja oletetun tiineysajan puoliväliin sijoittunut turpoaminen oli siis vain valetiineyttä. Harmistuneina mutta lannistumatta yhdistämme täksi viikoksi uudelleen Doomin ja Valdurin ja yhteisestä päätöksestä toisenkin parin. Hannu on aina ollut mukana kaikkien poikueiden hoidossa, mutta nyt hän teettää ihan ikioman katraan tultuaan kanssani siihen tulokseen, että Saatana-rottakäärmeemme ei enää saa mahaansa täyteen isoimmillakaan hiirillä. Goo tuottakoon siis meille pakkaseen käärmeenmuonaa sekä mahdollisesti pari lemmikkikotiin menevää hupirottaa, jos ja kun värejä siunaantuu muitakin kuin yleensä toivomaamme agoutia. Samalla Hannun kokemus kasvattamisesta karttuu uudella tavalla: minä neuvon asiassa jos kysytään, mutta en evääni liikauta ellei ole erityistarvetta. ;) Itse keskityn tarkemmin Doomin mammailuun, joka tällä kertaa toivottavasti saadaan käyntiin mutkattomasti.
Muissa eläinaiheissa: kovakuoriaiseni ovat alkaneet hiljalleen ilmaantua kotelokopistaan ja olen innoissani kuin lapsi jouluna! Projetki on valtaisan mielenkiintoinen ja palkitseva. Jess, se onnistui, meillä on aikuisia kauniita koppimönkiäisiä! Nyt uskallan aloitella hienojen terraarioiden laiton koruttomampien aloitusboksieni tilalle. :) Uutena lisäyksenä selkärangattomieni joukkoon on jo hyvin kotiutunut Heteromertus-skorpioni Clamps.
Myös uusi (uusvanha varastosta uudelleen perustettu) 90l akvaarioni on pyörinyt nyt jo toista kuukautta ja kalasto alkaa rakentua: nyt siellä uiskentelee minirasboroita ja juovaperhosnuoliaisia. Makuuhuoneen Pikku Aasiani saa minut hymyilemään joka päivä kun herään. Loppuun siis pari kuvaa vedenalaisesta terapiamaisemasta. Kiitos kuulemiin!
Nätti tyttöni Doom |
Goo söpöilee |
Päättäväisesti möngertävä kongolainen ruusukuoriainen <3 |
Chlorocala africana africana naaras upea jalokivi! |
Clampsillä riittää itseluottamusta ja uhoa! |
Pikku keidas |
Erittäin haastavia kuvattavia nämä sintit |
Lättykaksikko vauhdissa |
sunnuntai 20. tammikuuta 2013
Tuomiopäivä lähestyy!
Meillä on jo jonkin aikaa suunniteltu ja kaavailtu Doom Songin astuttamista Valdurilla. Ensin vastaan tuli näyttelysuunnitelma helmikuulle, mutta saatuani selville sen viikonlopun olevan joka tapauksessa työntäyteinen, päätettiin astutus toteuttaa heti.
Heti ajateltua yhdistämispäivää edeltävänä iltana runsas viikko sitten Doom ontui oikeaa takajalkaansa, joka oli selvästi turvonnut. Paniikissa tunnustelin jalkaa ja totesin sen olevan venähtänyt, korkeintaan hiusmurtunut. Soitin tutulle klinikalle varmistaakseni oireiden ja tietojeni perusteella itsekin päättelemäni toimintaohjeet: lepoa, liikuntakielto, tarkkailua ja hemmottelua. Astutusta jouduttiin jälleen lykkäämään ja olin harmissani siitä, mutta pääasia oli että tyttö saadaan kuntoon. Muutaman päivän koppihoidon jälkeen jalka alkoi olla huomattavasti parempi, ja kerran sen aikana neiti pääsi siskonsa Goon kanssa sohvasylittelyyn. Parikin vuorokautta yksin tylsässä sairasasunnossa kävi sääliksi potilasta, varsinkin kun ovat siskonsa kanssa erottamattomat.
Perjantaina 18.1. olin ruokinnan yhteydessä nostamassa Doomia jalkatarkastukseen, kun akka pisti käyntiin hillittömän pörinän: NYT se oli kiimassa ja huolella! Katselin hetken jalan käyttöä ja tein ratkaisuni. Pipi oli parantunut hienosti ja tyttö kerjäsi toimintaa, joten toin sille Valdurin tutustumaan, vaikka aikaa ennen töihin lähtöä ei ollut paljoa. Vartin sisään ehdin aamutoimieni lomassa todistaa 5 astumista.
Toivottavasti vähän ennen ystävänpäivää on siis odotettavissa nakkikasa. <3
Heti ajateltua yhdistämispäivää edeltävänä iltana runsas viikko sitten Doom ontui oikeaa takajalkaansa, joka oli selvästi turvonnut. Paniikissa tunnustelin jalkaa ja totesin sen olevan venähtänyt, korkeintaan hiusmurtunut. Soitin tutulle klinikalle varmistaakseni oireiden ja tietojeni perusteella itsekin päättelemäni toimintaohjeet: lepoa, liikuntakielto, tarkkailua ja hemmottelua. Astutusta jouduttiin jälleen lykkäämään ja olin harmissani siitä, mutta pääasia oli että tyttö saadaan kuntoon. Muutaman päivän koppihoidon jälkeen jalka alkoi olla huomattavasti parempi, ja kerran sen aikana neiti pääsi siskonsa Goon kanssa sohvasylittelyyn. Parikin vuorokautta yksin tylsässä sairasasunnossa kävi sääliksi potilasta, varsinkin kun ovat siskonsa kanssa erottamattomat.
Perjantaina 18.1. olin ruokinnan yhteydessä nostamassa Doomia jalkatarkastukseen, kun akka pisti käyntiin hillittömän pörinän: NYT se oli kiimassa ja huolella! Katselin hetken jalan käyttöä ja tein ratkaisuni. Pipi oli parantunut hienosti ja tyttö kerjäsi toimintaa, joten toin sille Valdurin tutustumaan, vaikka aikaa ennen töihin lähtöä ei ollut paljoa. Vartin sisään ehdin aamutoimieni lomassa todistaa 5 astumista.
Toivottavasti vähän ennen ystävänpäivää on siis odotettavissa nakkikasa. <3
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)