lauantai 30. kesäkuuta 2012

Myydään poikasia

Ensimmäinen suora myynti-ilmoitus! Jennan poikaset ovat osittain myynnissä ja niistä on nyt uudet, prameat yksittäiskuvat Poikueet -sivulla. Etsitään hyviä koteja tosi tarkoituksella.

The Doom song, kotiin jäävä neiti

perjantai 29. kesäkuuta 2012

Esittelyssä: Mission Goo, The Doom song ja Mongoose dog

Kuvasin jälleen pieniä rottamuksuja pallutellessani niitä sohvalla ja ihastelin tulevaisuuden toivoja. Tässäpä ihan pienen pieni kuvateaseri siitä, mitä tästä poikueesta saadaan meille ja muille omaksi.

Mongoose dog ja The Doom song, joista toista tyrkytän Janinalle ja toinen jää sitten meille

Porukan friikki Mission goo, joka jää Hannun silmäteräksi ja lisäväriksi rottalaan

Loput poikasista ovat myynnissä! Varauksia otetaan vastaan nyt ja kunnes toisin todistetaan! Tutustukaa myyntiehtoihin Myydään -osiossa.

Kiäh kiäh, söpöjä vauvoja vellaava vihulainen kiittää ja kuittaa!

Ruokahuoltoa kasvavalle karvaperheelle

Tänään käytiin Hannun kanssa Särkänniemessä kahdessaan pitämässä hauskaa vempaimissa, ihailemassa eläintarhaa ja akvaariota (erityiskiitos rakkaalleni kärsivällisyydestä näissä kohteissa!) sekä rentoutumassa viettäen yhteistä aikaa.

Sen jälkeen kun tulimme kotiin, en suinkaan malttanut olla paikoillani, kun kerran olimme juuri koko päivän pyhittäneet vain itsellemme. Aloin tehdä eläinten ruokia pakastimeen.

Aineksia:
Valtavan lohen pää, pyrstö, evät ja oikeastaan kaikki, mitä tarkasta fileoinnista jää yli
Puolikas kiinankaali
Puolikas jäävuorisalaatti
Pätkä kurkkua
Puolikas iso bataatti
Muutama sellerinvarsi
Yksi omena
Täysjyväriisiä
Pussi herne-maissi-paprikaa
Viisi valkosipulin kynttä
Kolme oksaa basilikaa
Purkki kermaviiliä

Lohen pää annetaan isommalle koiralle ja pyrstö lihoineen pienemmälle koiralle iltapalaksi. Loput ruodosta lihoineen leikataan kahteen osaan ja laitetaan omaan pussiinsa, sekä vatsarasvat nahkoineen toiseen pussiin. Näin saadaan vielä kaksi iltapalaa pakkaseen seuraavien viikkojen kalapäiville.
Riisiseos:
Keitetään nelihenkisen perheen ateriaan riittävä määrä täysjyväriisiä, hemapa ja pilkotut valkosipulinkynnet kattilassa. Voilá!
Vihannessose:
Kaikki muut mainitut vihannekset ja hedelmät mössätään tehosekoittimessa.

Kun kolmannekseen riisimössöstä lisätään reilulla kädellä vihannesmössöä sekä puoli purkkia kermaviiliä, sekoitetaan ja jaetaan minigrip-pusseihin, saadaan neljälle päivälle tuoremössöä kasvaville rotanpoikasille emoineen. Joka toinen päivä perhe saa tätä (tai vastaavahkoa), joka toinen päivä kissan märkäruokaa ja joka päivä tietysti kuivaruokaa.
Loppuun riisimössöön laitetaan vähän vihannesmössöä ja toinen puolikas kermaviilipurkista ja pussitetaan palastuspusseihin. Näitä tarjotaan koirille raa'an lihan lisukkeena.
Jäljelle jääneet vihannessoseet laitetaan vielä omiin pusseihinsa. Näiden funktio on sama kuin riisi-vihannespussukoiden.

Näin tulin hetkessä pussittaneeksi ja pakastaneeksi lisäruokaa koirille ja pikkurotille yhteensä vähintään yli viikoksi. Lisää vain liha ja/tai kuivaruoka. Tadaa!

Lohi- vihannes- riisimössö- ja rotanmössöpussit valmiina pakastettaviksi


tiistai 26. kesäkuuta 2012

Vauvat nimetty

Jennan pikku vaavat ovat nyt kaksiviikkoisia. Aika rientää! Ensimmäiset ovat siristelleet tänään jo pieniä silmiään auki. Vaikka mukulat ovat käytännössä sokkoja vielä, ne mönkivät jo pienet kuonot väpättäen pitkin poikashäkin pohjaa. Perhe pääsi juuri tänään isompaan, korkeampaan pinnahäkkiin mammadunasta eikä vain siksi, että kullannuput alkavat hyöriä enemmän. Vielä painavampi syy on se, että Jenna poltti toissapäivänä päreensä dunailuun ja nassutti boksiin päänsä levyisen reiän! Josko kiipeilymahdollisuudet ja isompi tila enempine virikkeineen helpottaisivat turhautumista, toivottavasti!

Odotetut vauvat on nunnuteltu huolellisesti läpi joka päivä ja eilen siinä samalla otimme Hannun kanssa niistä yksittäiskuvat. Tässä kuvat ja samalla ensi kertaa julkistettuna niiden nimet:

I eat food, naaras
Mission goo, naaras
Mongoose dog, naaras
The Doom song, naaras

Pull some leavers, uros
Twist those knobs, uros
Worm baby, uros
The Assigning, uros


 Toisena tapahtumana rottalassa Karma on parantunut tappeluhaavasta ja järkytyksestä niin hyvin, että päätin viimein sopeuttaa sen uroslaumaan. Pikkuhäkissä pari tuntia isompien kanssa oltuaan ja joka nuuhkaisulle vingahdettuaan pikkupoika pääsi isojen poikien häkkiin, ja hyvin on yhteiselo tähän asti alkanut.

Vastasiivottu, vähän sisusteköyhä poikatorni ja siihen laitetut pojjaat
Kalma iglussa, Karma haistelee kaikkea kummastuneesti

Raato ja Roska ylätasanteella
 Tänään tuli yhdisteltyä myös kaksi hiiriparia, joten niidenkin lisääntymiskausi on täten käynnistetty. Siitä kuitenkin lisää vasta myöhemmin, jos ja kun tulokset alkavat näkyä. Siihen asti kiitos lukemisesta!

tiistai 19. kesäkuuta 2012

Vauvanruokaa

Päivän toinen kuvaton pikkupostaus, joka nostaa vähän tunnelmia: tein viikon edestä mössöä Jennalle imetysboosteriksi!

Janinan ohjeen inspiroimana tein isomman satsin kerralla ja jaoin pikkuisiin minigrip-pusseihin jääkaappiin ja pakkaseen 8 pussia yhteensä. Musta tulee vielä jollekin pienelle ihmisenalullekin hyvä äiti kun nyt jo harjottelen vauvanmössön tekoa :D
Rottamössöön tuli seuraavaa: kaurapuuroa, herne-maissi-paprikaa, pikku pätkä hienonnettua varsiselleriä, neljä kokonaista kananmunaa kuorineen hienonnettuna, annospussi kissan "riistaa paloina hyytelössä" (meille ostetaan kissanruokaa vain rottia varten, kun ei enää ole kissaa :)) ja puoli purkkia kermaviiliä. Saa luvan kelvata! :)

Vauvat auttavat jaksamaan huonoimmankin päivän yli. Koko ajan on jotain, mitä voin tehdä tai suunnitella saadakseni mukavaa ajateltavaa.

Dead man walking

Hohka puri Karmaa. Ukko siis allekirjoitti oman kuolemantuomionsa. Niin ihana elukka kuin se onkin minua ja muita ihmisiä kohtaan, se on nyt viimeiseen asti osoittanut sopeutumiskyvyttömyytensä rottalaumaan, joten päätökseni pitää ja se lopetetaan tänään. Niin suunnattomasti kun minua surettaakin, olen toisaalta myös kihisevän raivoissani. Ymmärrän toki, ettei eläin tee mitään tahallaan suututtaakseen minua, mutta suututtaa silti.

Joidenkin mielestä tällainen lopetuspäätös on aiheeton tai julma. Juuri eilen puhelimme Suskin kanssa samaisesta aiheesta: lopetuspäätöksistä. Tässä tapauksessa toivon kauhistelijoiden käsittävän, että eläin joutuisi muutoin elämään yksin omassa häkissään loppuikänsä ja stressaamaan omasta aggressiostaan joutuessaan haistelemaan muiden urosten hajuja. Kyseessä on syystä tai toisesta, todennäköisesti perinnöllisistä, käytöshäiriöinen yksilö.

Tästä opin sen, että en hankin enää yhden yhtäkään rottaa, jonka suvusta minulla ei ole perinpohjaista selvitystä, en yhtäkään söpöä maskottiylläriä enkä ehdottomasti osta enkä anna kenenkään tietoisesti ostaa tämän yksilön kasvattaneen henkilön rottia, jos voin asian estää. Myöhemmin on selvinnyt kaikenlaista semihämärää siltä taholta muutenkin.

Karma on kovin säikähtänyt, mutta ei vuoda verta tai tee kuolemaa, ei siis paniikkia. Sen haavaa puhdistetaan Betadinella 2-3krt/pvä ja katsotaan juhannuksen yli että se paranee kunnolla. Sitten vasta se yhdistetään tiettävästi huomattavasti sosiaalisempaan seuraan Roskan, Raadon ja Kalman kanssa.

Hyvää matkaa, Hohka. Sinun taivaassasi olet ainoa urosrotta ja Nutri-Plussaa saa automaatista.

maanantai 18. kesäkuuta 2012

Turma poikineen kotona

Katarina the outlaw "Turma" palasi viimein kotiin maailmalta! Sen mukana luoksemme muutti syötävän suloinen elohiiri, Turman poika KardemummaKatastrofi, joka sai kutsumanimekseen Karma. Nimi paitsi sointuu kasvattajan antamaan nimeen, myös sisältää tärkeän merkityksen.

Tässä harrastuksessa ei ole hyvä olla yksin. Tukea, apua, neuvoa, vaihtareita, lainauroksia ja kyytiapua tarvitaan, jotta kasvatus lähtee käyntiin ja rullaa sujuvasti, joten kanssaharrastajien väliset kontaktit, sopimukset ja ystävyyssuhteet ovat kullanarvoisia. Karma on palaute Turman useita kuukausia kestäneestä astutuslainasta, joka onneksi viimein tuotti toivottua ja odotettua hedelmää. Tunnen olevani etuoikeutettu, kun minulla on kasvatuksen ensiaskelissa mukana paitsi oma puolisoni, myös mahtavia kokeneempia ihmisiä joiden puoleen kääntyä. Suskin kanssa saatiin pitkästä aikaa jutella oikein ajatuksella, kun minulla oli pariksi tunniksi aikaa jäädä höpöttämään rottia hakiessani. Ja kuinka pian nuo pari tuntia vierähtivätkään! :O

Erityiskiitos Susannalle ja Janinalle. Ilman teitä ei välttämättä edes olisi meidän pikku rottalaa.

Karma on ensimmäisenä täälläoloiltanaan ehtinyt jo valloittaa uusien omistajiensa sydämet ja tekemään juuri sen, mitä siltä lisäksi toivoin; sulatti Hohkan jääkuoren. 

 


















































































































Vielä vähän jännittää, mutta hyvin synkkaa!


Lyhyen, hyvin sujuneen yhteisjaloittelun jälkeen sohvalla siirsin pojat uuteen poikamiesboxihäkkiin ja toivoin parasta. Pian Hohka jo pesi Karmaa ja asetteli itsensä mukavasti sen viereen torkkumaan. Karma selvästi pelkäsi koiria, jotka välillä kävivät haistamassa olohuoneen lattialle asetettua häkkiä (mukavuudenhaluinen omistaja katsoo telkkaria totutusta seuratessaan). Säälin pikku mussukkaa ja otin sen syliin häkistä, mutta Karma-saippua järjestikin yllätyksen: HYPPÄSI KUIN SAMMAKKO SOHVAN TAAKSE! Hetken maanittelun jälkeen sain pyydystettyä pojan takaisin, laitoin paidan alle hetkeksi hengähtämään. Nyt pikkupoika jatkaa nurkassa kyhjöttämistä kauhuissaan, mutta Hohka syö kaikessa rauhassa ja tutkii uutta ympäristöään, joten seurailen nukkumaan menoon asti parivaljakon toimeen tulemista ja jos kaikki sujuu rauhallisesti, ne toivottavasti saavat yön aikana molemmat tutustuttua toisiinsa rennommin rottalassa. Peukut pystyyn, että tästä kehkeytyisi kaunis ystävyys! :)

Pikkumamma isin olkapäällä
Turman saaminen takaisin kotiin oli ehdottomasti yhtä ihana tapahtuma kuin uusien poikasten syntymä! Rouva teki välittömästi muulle naaraslaumalle selväksi kuka johtaa orkesteria, omaan tiukkaan mutta lempeään tapaansa.

Vaavit kuvaushetkellä 5vrk
Poikasista puheen ollen: vaavit kasvavat kovaa vauhtia! Lapsoset ovat nyt viikon ikäisiä ja niitä on jätetty emolle 8. Karsimisen jälkeen Jennan paino nousi lähes välittömästi yli synnytyksen jälkeisen painon, eli syynä painonlaskuun lie ollut enimmäkseen poikasmäärä. Vaavit ovat kaikki enenevissä määrin pulskia nakkeja. <3

Nyt seurataan poikien yhdessä pärjäämistä ja vauvojen kasvua. <3

lauantai 16. kesäkuuta 2012

Tervetuloa, Vagabond's Pedetidae!

Tänään luokseni tuli Jyväskylästä agoutikaunotar, pieni Pedetidae-vauva! :) Kutsumanimeä vielä kehitellään. Tyttö on aivan ihana pusu- ja kirputuskone ja tuntuu ihan omalta kasvatilta, ihan kuin olisin pidellyt sitä monet kerrat aiemminkin. Meillä synkkaa! :) Mirjan kanssa sain vielä kerrata sen suvun asioita, ja keskustelu kohotti itsetuntoani rotanomistajana ja aloittavana kasvattajana. Saa nähdä mitä tästä vaavista kasvaa, ainakin sylirotta ellei muuta. :)

Telkkarintuijotushetki ja tutustumisrapsuttelut samassa
Poikasille kuuluu hyvää. Punnittuani eilen Jennan ja todettuani painonlaskun jatkuneen soitin Janinalle. Hänen kanssaan neuvoteltuani muutin hieman mamman ruokavaliota ja karsin nakit kymmenestä kahdeksaan. Porukkaan jäi nähtävästi agouteja sileänä ja rexinä sekä yksi vaalea punasilmäinen härpäke, josta Hannu haluaa nähdä mikä se on naisiaan. No....haluanhan minäkin! Friikit kunniaan! :D Tarkempia kuvia vavvoista tulee ensi viikolla kun saavat vähän turkkia ylleen. Valmiiksi käytännössä varattuja porukassa on jo kaksi sk ag -naarasta, enkä ole vielä ehtinyt kysellä edes haluaako isän omistaja ja/tai sijoittaja omansa porukasta, mutta varauksia kyllä otetaan vastaan.

Lopuksi kevennyskuva tyytyväisestä Kirasta sohvalla. Kiitos, kuulemiin!

Kira on hilpeä ruumis

keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Kesävavvoja!

Vihdoin, viimein, meillä on rottavauvoja! <3 Ratazana's Jeanne D'Arc plöräytti tiistain vastaisena yönä maailmaan 10 nakkia, jakaumalla 4 urosta ja 6 naarasta. Näillä näkymin mamma ja vauvat voivat hyvin, nakit ovat tasakokoisia ja hyvin syöneitä. Jenna on kuitenkin tiputtanut melkein 8g painoa yhden vrk imetyksellä (kyllä, olen tarkka), ja jos trendi jatkuu huomennakin niin poikuetta lienee syytä karsia jonkin verran. Kymmenen on kuitenkin paljon, varsinkin pienikokoiselle naaraalle. Mielummin hyysään liikaa kuin otan riskin.

Viimein, ihanat pehmoiset pikku nakkiseni! <3

 
Hämärä nakkikasa
Meillä on myös pupujen ja koirien kesäkausi täydessä tohinassa! Ihan toista on paiskoa kumipalloa Kiralle nurmella kuin loskaisessa lumessa tai kurassa, ihan on pakahduttavaa katsoa kanien riemuloikkia piha-aitauksessaan! Kesä kaikilla!
Kiran punainen kuminen pallo on sen rakkain omaisuus!

Imurorroni laiduntaa tarhan nurmikkoa keskittyneesti...
...kunnes huomaa valokuvaajan ja vaatii tuttuun tapaansa huomiota! <3
Riepu ja Jeera tutkivat kopassa ja sen ulkopuolella vellovaa heinämerta.