sunnuntai 26. elokuuta 2012

Halikko

Halikon näyttelyn boximeri tukikohdastamme katsottuna
 Huh! Tässä vaiheessa alan olla toipunut eilisestä näyttelyreissusta ja jaksan kirjoittaa siitä.

Aamulla lähdimme Hannun kanssa parin torkutuksen jälkeen noustuamme tankkauksen kautta kärräytymään kohti Halikkoa klo. 6.30. Matka sujui hyvin leppoisasti kiitos kartanlukijana toimineen miehen ja kofeiinihöyryissä hihittelevän kuskin...

Olimme perillä jo puoli kymmenen aikoihin, vaikka pelkäsin meidän myöhästyvän arvostelun alusta. Kaiken aamuhösläyksen jälkeen ehdin hetken olla helpottunut, kunnes huomasin boxeja pöydälle ahtaessani ottaneeni unenpöpperössä Jennan mukaan Roihun sijasta. Noloa. Onni onnettomuudessa oli, että Janina ilahtui tavatessaan meidän pikkurouvaa pitkästä aikaa ja kiitteli, että on kiva nähdä sitä hyvässä kunnossa. :)

Tästä selvittyäni siirryin panikoimaan kaikesta muusta, kuten siitä miten tuomari rottani nähtyään nousisi seisomaan ja karjaisisi kaiken hälyn yli: "Kuka KEHTAA ilmoittaa tällaisen???!" ja heittäisi minut elukoineni ulos ikkunasta. Neuroottisia kauhukuviani pyöritellessäni Hannu, Suski ja Tapsa jaksoivat rauhoitella ja pian jo rentouduin. Kun tuloksia alkoi tippua vähä vähältä boksien päälle, mielialani koheni turbotasolle!

Seuraavassa tuloksia:

Katarina the Outlaw, L1, lk.sij. 1. (arvostelukaavake jäi matkan varrelle tytön käydessä uudelleen arvioitavana)

Valdur, L1, lk.sij. 4.
"Ok type + size, good darkness but needs to be warmer, too pale. Nice ticking. Ok tail. Nice feet. Demarc. could be stronger."

Vagabond's Pedetidae, L1, lk.sij. 4.
"Hyvä tyyppi & koko. Ok vatsa, hyvät silmät. Ok tikkaus. Kunto & tempp: lovi kummassakin korvassa"

KardemummaKatastrofi L1
"Hyvä tyyppi & koko. Muutama valk. varvas. Tumma perusväri, ok tikkaus. Saisi olla punaisempi."

Mission goo, L2
"Ok tyyppi & koko. Perusväri haalea. Pehmeä, kaunis turkki, kehittymässä. Kunto ja tempp.: Vauveli, kasvaa vielä."

Doom song, L1, lk.sij. 2.
"Hyvä tyyppi. Kauniit silmät. Hyvä perusväri, ok vatsa. Hyvä tikkaus."

Olimme koko ajan enenevissä määrin tyytyväisiä rottien saamiin arvosteluihin! Tosin jouduin aina keskeyttämään Hannun ja Tapsan jännät figupelikeskustelut ilmoittaakseni uusimmat tulokset. :) Miespuolisilla seurueen jäsenillä kuluikin näyttelypäivä aikaisempaa mukavammin, kun he löysivät toisistaan juttukaverin. Ukot löysivät sopivan leiriytymispaikan itselleen, meille välillä piipahtaville naisille ja läppärille esiintymislavan nurkasta. Lavan toisella reunalla komeili rivistö myytävien rottien, hiirten ja gerbiilien boxeja ja dunia ja tulipa sitä paijailtua myös uusia koteja etsiviä siimahäntiä, lähinnä mielenkiinnosta. Pääsinpä myös pakahtumaan ilosta nunnutellessani Lefun kotiin jäävää tuplarex-buff-urosta joka oli vallan alaston nakuapina! <3 Suski ahkeroi Jesperin assarina ja minä auttelin pariin otteeseen aikani kuluksi sekä kävin aina välillä ees taas rampatessani jutustelemassa.
Puolipaikkeilla päivää Karina paukahti paikalle ja toi valikoitavaksi hiiriä töihin vietäviksi, ja mukaan tarttui ennalta määrätty määrä toinen toistaan suloisempia viiksenväpättäjiä. Samalla sain paijata hänen kasvattamaansa sk pew -urosrottapoikasta ja pälättää hiiristä.

Miesvahvistukset tankkaamassa eväitä
Kerran päivän aikana iski kunnon hämmennys, kun eniten odottamani Doomin arvostelukaavake oli kadonnut matkalla tuomarin pöydältä takaisin boksiriviin. Hetken ihmeteltyäni ja kehdattuani viimein kysyä Saijalta mitä pitäisi tehdä, hän alkoi välittömästi etsiä kaavaketta kanssani ja karjaisi kuuluvalla äänellä kaikille, että tarkastavat ettei se ole eksynyt väärän boksin päälle. Pian joku tulikin kaavakkeen kanssa luokseni ja sanoi sen olleen pöydän päällä lojumassa yksikseen. Helpotuin suuresti ja toivoni rottaharrastajayhteisön ihmisten todellisesta yhteishengestä heräsi eloon pitkästä aikaa. <3
Loppupäivästä vielä Turmankin kaavake katosi, mutta koska olin jo nähnyt sen ja edellisen katoamisen takia oli tullut niin iso haloo, päätin kysellä arvostelun perään vasta jälkeenpäin.

Levoton meininki ja kummat keskustelut nuorisoseurantalon esiintymislavan nurkassa jatkuivat mm. aiheesta mitä turhaa voisi keräillä ja testamentata jälkipolvilleen (tyhjät jugurttipurkit, puhelinluettelot, pullonkorkit....) ja kaikesta muusta häröstä siihen asti, kunnes kaikki palkinnot oli jaettu ja porukka alkoi kasata kamppeitaan autoihin.

Ruusukkeiden väriloistoa pälätysleirimme naapurissa
Karma kyllästyneenä: on rankkaa olla komea koko päivän!

 Kotimatkaamme rikasti suunnattomasti ruotsalaistuomari Potku Holmstedtin kyyditseminen mukanamme Tampereelle. Ajomatkan aikana tulimme keskustelleeksi hämmästyttävän paljon kaikenlaisesta, kuten rottaharrastuksen ja eri värimuotojen tilasta Suomessa ja Ruotsissa vuosien varrella ja nykypäivänä, menneestä päivästä, omista harrastustaustoistamme ja vielä enemmän kaikesta ihan muusta. :) Lempäälässä pysähdyimme Pirkanhoviin, koska Potku vaati saada tarjota ruoat kyytiä vastaan, ja hampurilaisia mussuttaessamme papatus sen kuin jatkui. Olo oli silloin ja on edelleen kuin lottovoittajalla, sillä löysin jälleen uuden esikuvan, jonka kanssa meillä on hämmentävän paljon yhteistä. Heitimme Potkun rautatieasemalle, minne hän jäi odottelemaan kaveriaan hakemaan häntä. Kotona olimme yhdeksän jälkeen illalla.

Kiitos jälleen kaikille mukana olleille ja erityisesti kanssani puhuneille ja nauraneille, ja kiitos sinulle, lukija!

perjantai 24. elokuuta 2012

Lähtökuopissa

Huomenna päästään Hannun kanssa pitkästä aikaa yhdessä näyttelyreissuun! Edessä on kahden ja puolen tunnin ajomatkan päässä häämöttävä Halikko ja LSKGY:n elonäyttely. Olen hirmuisen innoissani ja omaan tapaani samalla hermostunut ja huolissani kaikenlaisesta hölmöstä. Tähän reissuun liittyy paljon uutta edellisiin verrattuna. Muutakin kuin se, että tämä pariskunta on vasta toipumassa karmeasta flunssasta...

Tänään tein seitsenpäiväisen työputkeni viimeisen työpäivän klo. 10.00-20.00. ja lomaansa viettävä Hannu haki minut kaupan kautta kotiin. Huomenna lähtö tapahtuu klo. 6.30. ja paluu arviolta n. klo. 21 paikkeilla.

Auto lastataan kuudella boksillisella rottia, yhteensä 7 lähtijää, mikä on enemmän kuin koskaan tähän asti meillä. Näytille lähtee sekä omia uutukaisia kasvatteja että jo aiemmin tuomareiden syynäämiä rottasia, ja odotan mielenkiinnolla tuloksia! Pitkästä aikaa saan myös näyttää Valduria kasvattajalleen. Suskin kanssa jo naureskeltiin viime viikonloppuna työpaikalla kun hän poikkesi reissullaan minua moikkaamaan minua liikkeessä. Kuvailin Valdurin löllyviä liito-oravakylkiä pojan menetettyä painoa sen jälkeen, kun jouduin keventämään ruokintaa saadakseni proteiiniruvet siltä laantumaan. 

Tällä kertaa olen kiinnittänyt näyttelyvalmistautumisessa vähemmän huomiota siihen, onko jokaisen rotan jokainen karva juuresta latvaan vastapesty ja kiillotettu (ei ehkä maailman tarkinta ja tärkeintä virallisissa..) ja enemmän ihmisosaston jaksamiseen ja ajanviettoon näyttelypaikalla. Olen hankkinut laajan valikoiman snackseja, välipalaa ja virvoitusjuomia otettaviksi mukaan kylmälaukussa takaluukussa, jotta jatkuva ruoka- ja nestehuolto toimisi saumattomasti ilman erillisiä seikkailuja etsimään mäkkäriä.
Mukana on myös istuinpehmusteet molemmille ja viltti sekä tyynyt siltä varalta, että väsyttää ihan kunnolla. On parempi torkahtaa takapenkille puoleksi tunniksi kesken päivän kuin nukahtaa rattiin piiiiiiiiitkän päivän päätteeksi.
Ajanvietteeksi mukaamme lähtee rakas ja uskollinen ylioppilaslahjani: läppärini. Siihen on ladattu valmiiksi hömppäviihdettä ja tietysti netti tulee mukaan. Vielä kun muistaisin ottaa kaikki piuhatkin mukaan...Tietysti tärkeintä ja antoisinta ajankulua ovat keskustelut toisten harrastajien kanssa, mutta kanssani juttelevia ihmisiä ei näissä seuroissa vielä paljoa näy. En myöskään halua kyllästyttää ketään jatkuvalla papattamisellani, joten itsekseen istuskeluni lienee välillä ihan suotavaa. Onpahan kerrankin yksi päivä, jolloin saamme Hannun kanssa keskenämme viettää aikaa paitsi rakkaan harrastuksen parissa, myös yhdessä tyhjää toimittaen. <3

Pientä lisäjännää rottareissuun tuo se, että ostan samalla hiiriä Karinalta sekä itselleni että työn puolesta. Tuleepahan pitkästä aikaa hänenkin kanssaan vaihdettua sanaa ja naaraslaumaani tulee samalla täydennystä. Vielä isompaa lisäjännää tuo se, että meidän kyydillä Tampereelle matkustaa ruotsalainen kesyrottatuomari Potku Holmstedt. Suski kyseli asiasta jo jokin aika sitten ja käskin Hannun tänään ruokota autoa, että siihen kehtaa ottaa ketään edes kyytiin. Jännä homma päästä vaihtamaan ajatuksia ajomatkan ajaksi hänen kanssaan! :)

Olen asettanut itselleni kahden tunnin päähän nukkumaanmenoajan, ja sitä ennen ei oikeastaan tarvitse tehdä muuta kuin asetella valmiiksi laitetut boksit kasseihin, keräillä muut tavarat omaan kassiinsa ja rentoutua hetkeksi. Purkki lonkeroa sihahtaa ja hengitän syvään. Katselen tänään tallentuneet Simpsonit ja rapsutan koiria. Annan hetken itselleni ennen uutta koitosta. Näyttelyn tunnelmat kuvineen sekä tulokset seuraavat jahka toivumme reissusta.

Wish us luck!

lauantai 4. elokuuta 2012

Vähän pikaisia kuulumisia

Elämää! On on! Tässä todisteeksi kuvilla höystetty pikaselostus sitä sun tätä. Plöts!

Naarastornin yläkertaa vastasisustettuna
Mission goo tutustuu igluun
Jennan pikku vauvat ovat kasvaneet, ja nyt kaikki muut paitsi Goo ja Doom ovat lähteneet maailmalle. Jääneet pikku neidit uskalsin viimein tänään yhdistää isoon laumaan mammojen ja teinien kanssa.

Samalla, kun kävin Turussa Suskin luona rottapölötysreissulla, viemässä Mongoose dogin Janinalle ja hakemassa hollannintuontipojista toisen meille asustamaan (kuvia myöhemmin siitäkin!), tulin hetken mielijohteesta ottaneeksi mukaan terraarion. Suski tyrkytti varastoissaan turhina lojuvia asumuksia, ja mustakehyksinen pikku liukuoviterra lähti mukaan Iivanan uudeksi kodiksi.

Iivanaario raakilesisustuksessa kirjahyllyssä
Hiiretkin ovat viimein lisääntyneet! Splashed-naaraan ja spl/tricolor uroksen jälkeläisiä siunaantui messevät 15kpl! Kahdeksan niistä kasvaa toistaiseksi pesässä, suurin osa menee hieman myöhemmin ruokahiiriksi ystävän välikokokäärmeelle, karsitut pinkit saa Iivana aterioidakseen. Pari naarasta jää meille kotiin, ja saan viimein pitkästä aikaa kunnollisen naaraslauman kotiin. <3

Mönkyjä
Lisäkuulumisiin liittyy mm. aksolotliparivaljakon rantautuminen talouteen Hannun iloksi sekä tulevan Halikon näyttelyn ilmoitettavien pohtimista, näistä lisää jahka taas ehtii ja jaksaa. :)