Matka alkoi n. klo 6.45 kotipihasta Tampereelta. Hannu jäi sängyn pohjalle tuhisemaan flunssaansa ja lähdin urheasti yksin. Mukaan lähtivät Raato (Valdur) ja Roska (Tortok) omissa bokseissaan vilttiin ja täkkiin käärittyinä ja takapenkille vyötettyinä. Lämpötila oli noin -25 astetta. Totesin itselleni, että minun on pakko olla vähän hullu...
Ajomatkan päätteeksi päädyin Svenskborgiin, joka olikin minulle jo tuttu paikka parin vuoden takaisesta hiirinäyttelystä. Suski ja muita tuttuja ja vähemmän tuttuja oli jo paljon paikalla, ja juttu alkoi heti luistaa. Tapasin myös Janinan, Trauma-tytön kasvattajan ensimmäistä kertaa ja sain muutenkin parempaa kuvaa siitä, kuka kukin rottaharratuksen piirileikissä on. Uusia tuttavuuksia syntyi ja vuosien takaisten kanssa hölöteltiin. Puheen lomassa tuli sovittua Turmalle ja Traumalle kyyti Littoisten näyttelyyn Suskin kanssa, minkä jälkeen Turma jää Suskille mammailemaan. Kaikkiaan näyttely sujui mallikkaasti ja hyvässä hengessä ilman suurempia takapakkeja tai katastrofeja. Kofeiinivarannot riittivät ja eväät myös, eikä auto onneksi kiukutellut käynnistettäessä vaikka oli ollut pitkän päivän kireässä pakkasessa. Lähtiessä otin vielä matkaan Karinalta pari hiiriboxia kohti Tamperetta ja uutta omistajaa. Takaisin pääsin perille klo. 20.45 aikaan.
Sitten niitä tuloksia!
Valdur "Raato" Sai L2:sen (suom. toinen laatupalkinto, annetaan hyvälle, jalostukseen soveltuvalle rotalle) virallisten junioriluokassa. Kehua tuli perusväristä ja koosta, sanomista taas kasautuvasta tikkauksesta, joka ei ollut yllätys. Raato sai osakseen paljon sylittelyä ja vieraidenkin ihmisten lällyttekyä. Nyt toivotaan, että junnu kehittyy hyvään suuntaan tikkauksen tasaantumisen suhteen ja pysyy muutoin omana, upeana itsenään. Tuomaria suoraan lainaten: "VOI TULLA IHAN KIVA!" :)
Tortok "Roska" sai Pet-luokassa A:n. (suom. erinomainen). "Ensivaikutelma: rauhallisuuden tyyssija" :D Roskan luonnetta sekä puhdasta ihoa ja kiiltävää "tukkaa" kehuttiin, kynsistä tuli maininta (en viilaa). Näyttelypäivän aikana poju oli vuorotellen veljensä kanssa olkapäärottanani ja hakeutui kasvitädinkin sylistä mamman luo. <3 Jos joskus jaksan alkaa viilata rottien kynsiä, voi tällä jätkällä olla jakoa ROP-sijoillekin. :)
ISO KIITOS kaikille päivääni piristäneille, aikaa kanssani tappaneille mukaville rottaharrastajille! Olen vieläkin ihan naatti! :)
 |
| Boksit pöydillä auringon paistaessa ikkunoista. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti