Nakiton laskiainen

Doomin laskettu aika oli ja meni, ja oletetun tiineysajan puoliväliin sijoittunut turpoaminen oli siis vain valetiineyttä. Harmistuneina mutta lannistumatta yhdistämme täksi viikoksi uudelleen Doomin ja Valdurin ja yhteisestä päätöksestä toisenkin parin. Hannu on aina ollut mukana kaikkien poikueiden hoidossa, mutta nyt hän teettää ihan ikioman katraan tultuaan kanssani siihen tulokseen, että Saatana-rottakäärmeemme ei enää saa mahaansa täyteen isoimmillakaan hiirillä. Goo tuottakoon siis meille pakkaseen käärmeenmuonaa sekä mahdollisesti pari lemmikkikotiin menevää hupirottaa, jos ja kun värejä siunaantuu muitakin kuin yleensä toivomaamme agoutia. Samalla Hannun kokemus kasvattamisesta karttuu uudella tavalla: minä neuvon asiassa jos kysytään, mutta en evääni liikauta ellei ole erityistarvetta. ;) Itse keskityn tarkemmin Doomin mammailuun, joka tällä kertaa toivottavasti saadaan käyntiin mutkattomasti.

Nätti tyttöni Doom

Goo söpöilee

 Muissa eläinaiheissa: kovakuoriaiseni ovat alkaneet hiljalleen ilmaantua kotelokopistaan ja olen innoissani kuin lapsi jouluna! Projetki on valtaisan mielenkiintoinen ja palkitseva. Jess, se onnistui, meillä on aikuisia kauniita koppimönkiäisiä! Nyt uskallan aloitella hienojen terraarioiden laiton koruttomampien aloitusboksieni tilalle. :) Uutena lisäyksenä selkärangattomieni joukkoon on jo hyvin kotiutunut Heteromertus-skorpioni Clamps.

Päättäväisesti möngertävä kongolainen ruusukuoriainen <3

Chlorocala africana africana naaras upea jalokivi!

Clampsillä riittää itseluottamusta ja uhoa!

Myös uusi (uusvanha varastosta uudelleen perustettu) 90l akvaarioni on pyörinyt nyt jo toista kuukautta ja kalasto alkaa rakentua: nyt siellä uiskentelee minirasboroita ja juovaperhosnuoliaisia. Makuuhuoneen Pikku Aasiani saa minut hymyilemään joka päivä kun herään. Loppuun siis pari kuvaa vedenalaisesta terapiamaisemasta. Kiitos kuulemiin!

Pikku keidas

Erittäin haastavia kuvattavia nämä sintit

Lättykaksikko vauhdissa